Mäkipellon blogi: Energiatehokkuus parantaa Suomen kilpailukykyä

Tomi Mäkipelto
Energiatehokkuuden ansiosta esimerkiksi Ruotsi on pystynyt pienentämään kiinteistöjen energialaskua mutta Suomi ei. Ruotsalaisten investoinnit energiatehokkaisiin lämmitysjärjestelmiin kiihtyivät, kun lämmitysöljyn verotus nostettiin samalle tasolle dieselöljyn kanssa.

Kansantalouden energialaskusta voidaan nipistää miljardeja, jos energiatehokkuuden potentiaali otetaan käyttöön.

Varsovan ilmastokokous päättyi pettymykseen niin kuin monet aikaisemmatkin ilmastokokoukset. Päästöjen hillitsemisestä on hyvin vaikea sopia yhdessä, vaikka asian tärkeydestä vallitsee entistä laajempi yhteisymmärrys.

Päästöjen vähentäminen etenee silti vahvasti eri puolilla maailmaa. Motiivina on ennen kaikkea taloudellinen hyöty.

Tehokas energiankäyttö pienentää kiinteistöjen omistajien kustannuksia ja parantaa teollisuuden prosessien ja yritysten kannattavuutta. Energiatehokkuus on edullisin tapa päästöjen vähentämiseen – virtuaalinen polttoaine, joka kannattaa hyödyntää ennen muita energianlähteitä.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA nosti äskettäin energiatehokkuuden alan keskustelun polttopisteeseen. IEA:n pääjohtajan Maria Van der Hoevenin mukaan energiatehokkuus pitäisi nostaa ”ensisijaiseksi” energianlähteeksi, koska se suojaa energiaa käyttäviä maita useilta riskeiltä, kuten energian hinnan vaihteluilta, energiainfran rakentamiseen liittyviltä paineilta ja energian tarjontaan liittyviltä häiriöiltä.

Van der Hoeven muistutti, ettei energian tarkempi käyttö ei jarruta talouskasvua vaan kiihdyttää sitä. Energiatehokkuuden ansiosta osa kuluttajien ja yritysten rahoista ohjautuu talouden muille sektoreille. Energian tuottavuus kasvaa.

***

Suomi käytti vuonna 2012 primäärienergiaa 380 terawattitunnin verran. Energiatuotteiden tuonnin arvo oli 13,4 miljardia euroa.

Öljyn, kivihiilen ja maakaasun tuonti on yksi vaihtotaseen vajeen suurimmista syistä. Energiatehokkuuden avulla voidaan pienentää kansantalouden energialaskua, supistaa vajetta ja vahvistaa omavaraisuutta.

Suomalaisen teollisuuden ydinprosessien energiatehokkuus on tyypillisesti korkea. Ydinprosessien ulkopuolella ja kiinteistöjen energiatehokkuudessa on kuitenkin paljon parannettavaa.

Energiatehokkuuden ansiosta esimerkiksi Ruotsi on pystynyt pienentämään kiinteistöjen energialaskua mutta Suomi ei. Ruotsalaisten investoinnit energiatehokkaisiin lämmitysjärjestelmiin kiihtyivät, kun lämmitysöljyn verotus nostettiin samalle tasolle dieselöljyn kanssa.

Luopuminen öljylämmityksestä on vain yksi esimerkki. Kiinteistöjen energialaskusta voidaan tyypillisesti leikata 20 prosenttia käyttötarpeiden arvioinnin, automaation, lämpöpumppujen ja LED-valaistuksen avulla. Teollisuuden prosesseissa taloudellisesti hyödynnettävissä oleva potentiaali on noin 10 prosenttia.

Teollisuuslaitosten ja kiinteistömassan yhteenlasketun energiankäytön ja toteutuneiden energiakatselmusten perusteella voidaan laskea, että Suomen koko primäärienergian säästöpotentiaali on yli 40 terawattituntia vuodessa.

Tämän energiamäärän arvo on 4-5 miljardia euroa. Sen verran voisimme säästää joka vuosi teknologialla, jota voidaan hyödyntää kannattavasti jo tänä päivänä.

***

Energiatehokkuus on saavuttanut merkittävän roolin Yhdysvaltain, Kiinan, Ison-Britannian ja Saksan energiapolitiikassa. Saksassa kiinnostus energiatehokkuutta kohtaan on noussut, kun julkisessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota niin sanotun energiakäänteen (Energiewende) sosiaalisiin kustannuksiin: kotitalouksien ja pienyritysten suurentuneeseen energialaskuun.

Suomessa energiatehokkuuden potentiaalia ei ole täysin tunnistettu, koska energiapäättäjien päähuomio on ollut energian tuottamisessa eikä sen säästämisessä. Energiatehokkuudella ei ole omaa etujärjestöä.

Toinen syy on sähkön ja lämmön hinta: varsinkin takavuosina suomalainen energia oli edullisempaa kuin kilpailijamaissa.

Kansainvälisen kilpailun kiristyminen ja kilpailukyvyn heikkeneminen ovat kuitenkin muuttaneet asetelmia. Tehokas energiankäyttö on nousemassa myös suomalaisten päättäjien agendalle.

Julkinen keskustelu on tärkeää, jotta satoihin tuhansiin kohteisiin pirstoutuneen potentiaalin merkitys voidaan hahmottaa. Yksittäisissä prosesseissa ja rakennuksissa energiatehokkuuden mahdollisuudet avautuvat varsinkin pääoman tuoton kautta.

Suomen oloissa tyypillinen energiatehokkuusinvestointi tarjoaa selvästi paremman tuoton kuin vaihtoehtoiset sijoituskohteet ja riskikin on pienempi. Investointien suhteellinen kannattavuus on parantunut selvästi viime vuosina energian kalliin hinnan ja teknologian nopean kehityksen ansiosta. Päästöjen vähentäminen ei ole ollut koskaan näin kannattavaa.

Kirjoittaja on diplomi-insinööri, kauppatieteen tohtori ja toimitusjohtaja, jonka yritys LeaseGreen Group kehittää energiansäästöpalveluja yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille.

Takaisin ylös