Maalämpöinvestointien kannattavuus vaihtelee voimakkaasti eri puolilla Suomea. Kiinteistöjen omistajat pääsevät parhaaseen tulokseen suurissa kaupungeissa, joissa kaukolämpö maksaa tyypillisesti enemmän kuin keskikokoisissa kaupungeissa.
”Helsingissä, Espoossa ja Turussa kaukolämmön kokonaishinta on 40–60 prosenttia korkeampi kuin Oulussa ja Vaasassa”, LeaseGreenin toimitusjohtaja Jonni Ahonen sanoo.
”Laajan selvityksemme mukaan kannattavuuden ratkaisee ennen kaikkea kaukolämmön ja sähkönsiirron hintasuhde. Korkean hintasuhteen Kouvolassa yksi megawattitunti kaukolämpöä maksaa kaksi kertaa sen verran kuin megawattitunti sähkönsiirtoa.”
Helsingin, Espoon ja Turun hintasuhde on 1,7. Matalan hintasuhteen Porissa suhdeluku on 1,0 eli lämpö ja sähkönsiirto maksavat yhtä paljon.
Suurten kiinteistöjen maalämpöinvestointien kannattavuuteen vaikuttavat myös omistajien mahdolliset tuotto-odotukset sekä sijainti. Suomen pohjoisosissa kannattavuus on yleensä heikompi kuin etelässä. Syynä on kylmempi ilmasto: rakennus tarvitsee enemmän energiaa, ja maaperään on sitoutunut vähemmän lämpöä.
Aineistossa yli 1 500 suurta kiinteistöä
LeaseGreenin selvitys perustuu ainutlaatuiseen aineistoon, johon kerättiin yli 1 500 suuren kiinteistön tiedot. Analyysi tehtiin yhdistämällä kolmentyyppistä dataa: kiinteistöjen omat tiedot, julkiset tiedot ja LeaseGreenin toteuttamien kannattavuuslaskelmien ja energiaremonttien tiedot.
Pääkaupunkiseudulta mukana oli lähes 800 kiinteistöä. Tampereelta tutkittiin yli sadan ja muista suurista kaupungeista useiden kymmenien kiinteistöjen tilanne.
Kiinteistöjen kustannuksiin pystytään tehokkaimmin vaikuttamaan lämmönlähteen vaihtamisella (energiantuotantoinvestointi) tai nykyisten järjestelmien energiankulutusta pienentämällä (energiatehokkuusinvestointi).
”Lämpöenergia on yksi kiinteistöjen suurista kulueristä ja päästöjen aiheuttajista”, toimitusjohtaja Ahonen sanoo. ”Suurimmat kevennykset kuluihin ja päästöihin saadaan maalämmöllä. Se on tehokkain keino, kun niin sanottu ruskea kiinteistö halutaan muuttaa vihreäksi.”
Energiatehokkuus ja hiilijalanjälki ovat nousseet tärkeimpien kriteerien joukkoon, kun kiinteistösijoittajat arvioivat kiinteistöjen arvon kehitystä. Energiainvestointien toteuttamiseen vaikuttavat myös sijoittajien tuottovaatimukset. Helsingissä parhaiden toimistokiinteistöjen tuottovaatimus on keskimäärin 3,4 prosenttia, mutta Tampereella ja Turussa jo 6 prosenttia ja Oulussa 7 prosenttia. Muiden kiinteistötyyppien tuottovaatimusten erot ovat samankaltaisia.
”Selvityksemme osoittaa, että matalan tuottovaatimuksen kaupungissa sama investointi nostaa kiinteistön arvoa enemmän kuin toisella paikkakunnalla, jossa sijaitsevalta kiinteistöltä sijoittaja vaatii enemmän tuottoa.”
Maalämpöinvestoinnin kannattavuutta parantaa tyypillisesti myös kiinteistön suuri koko. Tämä johtuu investoinnin suunnittelun ja projektinjohdon kustannuksista, jotka eivät kasva samassa suhteessa, kun uuden järjestelmän koko kasvaa.
Ydinvoiman ja tuulisähkön kasvu auttaa sähkölämmittäjiä
Sähköenergian hinta on reagoinut lyhyellä aikavälillä voimakkaasti Euroopan energiakriisiin. Ahosen mukaan sähkön hintafutuurit viittaavat kuitenkin siihen, että keskipitkällä aikavälillä, vuodesta 2024 alkaen sähkön hinnat painuvat lähelle kriisiä edeltänyttä tasoa.
Suomessa tilannetta parantaa Olkiluoto 3 ja suuri joukko uusia tuulivoimaloita. Tuulisähkön tuotannon ennustetaan kohoavan 2020-luvun lopulla ydinsähkön tuotantoakin suuremmaksi.
”Venäjän hyökkäyssota on heijastunut varsin maltillisesti kaukolämmön hintaan”, Ahonen sanoo.
”Keskipitkällä aikavälillä hintojen nousupaine kuitenkin jatkuu, koska kaukolämpöyhtiöt investoivat voimakkaasti päästäkseen eroon polttamiseen perustuvasta lämmöntuotannosta.”
Whitepaper suurten kiinteistöjen energiainvestointien kannattavuudesta on ladattavissa täältä.
Lisätiedot
Toimitusjohtaja Jonni Ahonen, LeaseGreen
+358 50 301 3589
jonni.ahonen@leasegreen.com
