Marimekko haluaa olla eturintamassa, kun tekstiiliteollisuus muuttuu vähähiilisemmäksi. Alalla on tunnetusti isot ympäristövaikutukset.
”Meidän pitää löytää jatkuvasti vähähiilisempiä tapoja tehdä asioita. Herttoniemen kiinteistössä tehty energiaremontti on yksi konkreettinen askel”, kertoo Marimekon vastuullisuuspäällikkö Saara Azbel.
Marimekko haluaa kehittää omaa toimintaansa niin, että sen ilmastovaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Viime viikolla yritys julkisti vastuullisuusohjelmansa vuosille 2021–2025. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on pienentää omien toimintojen päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Tavoite on alalla kunnianhimoinen.
Helsingin Herttoniemessä sijaitsevassa kiinteistössä on pääkonttorin lisäksi Marimekon kangaspaino ja kaksi myymälää.
Kiinteistöön tehty energiaremontti on leikannut 47 prosenttia sen hiilijalanjäljestä vuoteen 2016 verrattuna. Vuosittainen CO2-vähennys vastaa noin 21 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä. Kolmen vuoden aikana toteutettujen hankkeiden seurauksena kiinteistön kaukolämmönkulutus on pienentynyt 47 prosenttia ja sähkönkulutus 31 prosenttia.
”Tulokset ovat todella hienoja. Energiatehokkuus mielletään usein vähittäiseksi jatkuvaksi parantamiseksi, mutta vaikutukset voivat olla tosi isoja”, Azbel sanoo.
Yhden remontin sijaan voidaan puhua monesta remontista, sillä mukana oli lähes 30 eri osuutta – PTS-suunnitelman mukaisia peruskorjauksia, tilamuutoksia ja energiainvestointeja. Tehdyt energiainvestoinnit liittyivät ilmanvaihdon, valaistuksen ja rakennusautomaation modernisointiin sekä vedenjäähdytyskoneen uusiminen ja painantapesukoneen likaveden lämmön talteenottoon. Energiatehokkuus on otettu huomioon kaikessa.
”Oli erittäin luontevaa tehdä kaikkea yhdessä. Hanke vaati tavallista huolellisempaa suunnittelua ja yhteensovittamista, kun täällä tehtiin käytännössä kolmea asiaa yhtä aikaa”, kertoo kiinteistöpäällikkö Matti Puromäki OP Kiinteistösijoituksesta. OPKS osti kiinteistön Marimekolta 2018, ja Marimekko jäi kiinteistöön vuokralaiseksi.
Remonttien suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi suurten kiinteistöjen energiatehokkuuteen erikoistunut LeaseGreen. Yhteisenä tavoitteena oli saada kiinteistössä työskenteleville lähes 200 marimekkolaiselle viihtyisät, turvalliset ja sisäilmaolosuhteiltaan tasaiset olosuhteet – ja tuottaa ne mahdollisimman vähäisellä energialla. Puromäen mukaan LeaseGreenin osaaminen oli tässä ensiarvoisen tärkeää.
”Kokonaisuuden kannalta oli arvokasta, että saimme LeaseGreenin asiantuntijoilta selkeän näkemyksen, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Meillä ei ole itsellä omasta takaa niin syvää osaamista energiansäästöasioista.”
Marimekko-talon kokonaispinta-ala on noin 11 000 neliömetriä. Siinä sijaitsee jo 1970-luvulta lähtien toiminut kangaspaino, Marimekon pääkonttori ja kaksi myymälää.
”Me haluamme tuoda ihmisten elämään iloa väreillä ja kuvioilla. Herttoniemen kangaspaino toimii myös ideahautomona ja testilaboratoriona, jossa testaamme kaikkea uutta ja luovaa”, Marimekon Saara Azbel kertoo.
Vaatimukset kovenevat, samoin tavoitteet
Kuluttajien ja muiden sidosryhmien kasvanut kiinnostus vastuullisuuteen on huomattu myös Marimekossa. Pandemia on kiihdyttänyt muutosta entisestään, vaikka toisin pelättiin. Sijoittajat puolestaan seuraavat tarkasti, millaisia vastuullisuustavoitteita yrityksillä on ja miten niistä raportoidaan.
”Tänä vuonna me kompensoimme ensimmäistä kertaa meidän omien toimintojen jäljelle jäävän hiilijalanjäljen. Sen ansiosta me olemme hiilineutraaleja Herttoniemen ja muiden omien toimintojen osalta”, vastuullisuuspäällikkö Azbel kertoo.
Sitä Azbel ei vielä osaa sanoa, milloin maripaitoihin ja muihin Marimekon tuotteisiin tulee merkintä niiden hiilijalanjäljestä. Tällä hetkellä Marimekko seuraa hiilijalanjälkeä toimintolähtöisesti.
”Meillä on vielä paljon työtä tehtävänä. Marimekon pitkän tähtäimen visiona on, että jonain päivänä meidän tuotteet ovat nettovaikutuksiltaan nolla myös päästöjen osalta.”
Tuotteiden käyttöiän pidentäminen on yksi asia, johon Marimekko satsaa. Ilmastovaikutus on iso, jos me kaikki käyttäisimme pidempään niitä vaatteita, joita meillä jo on. Ajatus tuntuu vaatevalmistajan kannalta ristiriitaiselta. Sitä se ei Azbelin mukaan ole.
”Me neuvomme asiakkaita, miten meidän tuotteista kannattaa pitää huolta, jotta ne pysyvät pitkään hyvinä – tai että vaatetta ei tarvitse pestä jokaisen käytön jälkeen. Teemme töitä myös sen eteen, että meidän tuotteitamme olisi mahdollisimman helppo kierrättää ja korjata.”
Tulevat vuodet ovat koko vaateteollisuuden kannalta merkittäviä. Alalle tarvitaan uutta teknologiaa ja uusia järjestelmiä, jotta toiminta olisi kestävämpää. Marimekon Saara Azbel on iloinen siitä, että tällä hetkellä tapahtuu niin paljon hyviä asioita.
”Esimerkiksi kierrätysmateriaalien tuotanto kehittyy harppauksin, laatu paranee ja sen myötä tuotteiden kestävyys. Sen ansiosta tulemme jatkossa tarvitsemaan vähemmän neitseellistä materiaalia.”
Herttoniemen kangaspaino mahdollistaa materiaalien kehittämisen ja innovaatioiden tukemisen.
”Monella valmistajalla ei ole omaa tuotantoa lainkaan. Meidän oma paino tarjoaa uniikin mahdollisuuden erilaisille kokeiluille ja innovaatioille. Nyt se tapahtuu aikaisempaa energiatehokkaammin”, Azbel kertoo.
Lisätiedot
Vastuullisuuspäällikkö Saara Azbel, Marimekko
+358 40 5335 119
saara.azbel@marimekko.com
Kiinteistöpäällikkö Matti Puromäki, OP Kiinteistösijoitus Oy
+358 40 838 1037
matti.puromaki@op.fi
Toimitusjohtaja Thomas Luther, LeaseGreen Group Oy
+358 40 534 4256
thomas.luther@leasegreen.com
