Lämmitys on kerrostalojen suurin yksittäinen kustannus, joten lämmitysjärjestelmän valinnalla on merkittävä vaikutus asumisen kuluihin. Energiakustannukset muodostavat noin kolmanneksen suurten kiinteistöjen ylläpitokuluista ja ne ovat käytännössä ainoa suuri kuluerä, johon omistajat voivat merkittävästi vaikuttaa. Lämmitysmuodolla voi olla myös vaikutusta kiinteistön asumismukavuuteen, joka korostuu etenkin paahteisina kesinä ja hyytävinä talvina.
Käymme tässä blogissa läpi mitä tekijöitä lämmitysjärjestelmän valinnassa tulee punnita, kun vertaillaan kauko- ja maalämpöä keskenään. Molemmissa järjestelmissä on etunsa, mutta lopulta valinnassa painavat eniten raha ja kasvavissa määrin myös vastuullisuus.
Kaukolämmön alkuinvestoinnit ovat edullisemmat kuin maalämmössä, mutta yleisesti maalämpöä pidetään kustannustehokkaampana kuin kaukolämpöä. Kustannuksiin vaikuttavat alueelliset erot, taloyhtiön koko sekä kaukolämmön ja sähkön hintojen kehitys suhteessa toisiinsa.
Tausta: Kaukolämmön hinnan korotukset ja haitalliset ympäristövaikutukset tekevät maalämmöstä houkuttelevampaa
Kaukolämmön reaalihinta on noussut vuoden 2010 tasosta vuoteen 2024 noin 40 % (Energiateollisuus ry).
Kaukolämmön valtakunnallinen hintakehitys on siis inflaation vaikutukset poistaenkin voimakkaassa nousussa, mutta erityisen suuria hinnankorotuksia on viime vuosina tehty yhtiöissä, jotka polttavat paljon fossiilisia. Esimerkiksi Helsingissä kerrostaloasujan lämpölasku oli keväällä 2023 liki 80 % suurempi kuin samaan aikaan kolme vuotta aiemmin (Yle).
Pitkällä aikavälillä kaukolämpöyhtiöt pyrkivät tekemään siirtymää kohti vihreää energiaa, mutta siirtymäaikana hiilen ja turpeen polttoa on korvattu puukuidulla. Kaukolämpöyhtiöt kilpailevat puusta siis metsäteollisuuden kanssa mikä sekä nostaa puutavaran hintaa että pienentää Suomen hiilinieluja (Kauppalehti).
Maalämmön edut ja haasteet
Maalämpö on ”lähilämpöä”, jossa maahan poratut maalämpökaivot keräävät maaperään varastoidun auringon tuottaman lämmön, joka siirretään kiinteistöön lämpöpumppujen avulla. Maalämpö on siis uusiutuvaa energiaa ja mikäli sen operoimiseen käytettävä sähkö on vihreää sähköä, pienenee maalämmön hiilijalanjälki erittäin pieneksi muihin lämmitysmuotoihin nähden.
Maalämpöpumput toimivat sähköllä ja niiden hyötysuhde on yleensä 3-4 kertainen niiden käyttämään sähköön verrattuna. Ostaja voi siis saada jopa nelinkertaisen määrän energiaa lämpöpumppujen avulla kuin ostettavan sähkön määrä. Tällöin maalämmön sähkönkulutus on huomattavasti pienempi kuin suorassa sähkölämmityksessä ja siksi myös sähkön hinnan vaihtelut vaikuttavat maalämpöä käyttäviin taloyhtiöihin sähkölämmitteisiä taloyhtiöitä vaimeammin. Maalämpöä hyödyntävillä taloyhtiöillä on myös enemmän vapautta kaukolämpöä käyttäviin kiinteistön omistajiin nähden. Sähköyhtiön pystyy kilpailuttamaan, kaukolämpöyhtiötä ei.
Maalämpökaivoja varten tontilla on oltava riittävästi tilaa. Tarvittavien lämpökaivojen määrä vaihtelee rakennuksen koon ja lämmöntarpeen mukaan. Samoilla maakaivoilla voidaan toteuttaa myös maaviileä, joka viilentää kiinteistöä kesähelteillä. Maalämmöllä voi tällöin suurikin merkitys kiinteistön asuinmukavuuteen.
Maalämmön alkuinvestoinnit ovat kalliimmat kuin kaukolämmössä, mutta yleisesti maalämpöä pidetään kustannustehokkaampana kuin kaukolämpöä. Tarkka mitoitus, riittävä määrä kaivometrejä ja oikein säädetty ja 1. käyttövuoden aikana optimoitu kiinteistöautomaatio sekä jatkuva hyötysuhteen seuranta ovat kulujen hallinnassa tärkeää, jotta maalämpö kykenee lämmittämään sitä käyttävät talot mahdollisimman tehokkaasti. Tällöin investointi myös maksaa itsensä takaisin lyhyemmässä ajassa, tyypillisesti 7-10 vuodessa. Moni maalämmön valitseva taloyhtiö onnistuu rahoittamaan koko energiainvestoinnin lämmityskustannuksien pienentymisestä saatavilla säästöillä nostamatta asukkaiden vastikkeita investoinnin kattamiseksi.
Kaukolämmön edut ja haasteet
Kaukolämpö on useille taloyhtiöille huoltotoimenpiteiltään kevyt ja toimintavarma ratkaisu. Ottaakseen kaukolämmön käyttöön kiinteistön tulee sijaita kaukolämpöverkon alueella.
Kaukolämmön käyttöönottokustannukset ovat maalämpöä matalammat, mutta pitkän aikavälin kustannustehokkuudessa voi olla merkittäviä eroja, joihin aiemmin kuvattujen maalämmön kustannustekijöiden lisäksi vaikuttaa suuresti kaukolämmön hinnankehitys.
Kaukolämmön hinta muodostuu kaukolämpöverkkoon ja lämpölaitoksiin tehtävistä investoinneista ja käytettyjen polttoaineiden hintatasosta. Kaukolämpö käyttää polttoaineena tyypillisesti öljyä, hiiltä, turvetta tai puuta, mutta myös sähkön käyttö on kasvamassa.
Kaukolämpöä ei pidetä tyypillisesti yhtä ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona kuin maalämpöä, mutta tämä riippuu sitä millä keinoin kaukolämpölaitos energian tuottaa.
Osassa kiinteistöjä kaukolämpö voi olla jopa ainut järkevä lämmitysmuoto, sillä tiiviisti rakennetuilla aluilla ei saata olla vaadittavaa tilaa muille vaihtoehdoille. Tämä on tyypillinen tilanne erimerkiksi suurten kaupunkien keskusta-alueilla, johon ei välttämättä pääse poraamaan maalämpökaivoja.
Päätöksen teko
Jokainen kiinteistö on yksilöllinen ja vertailu kaukolämmön ja maalämmön välillä riippuu monista tekijöistä. Taloyhtiön tulee arvioida sijainnin ja maantieteen vaikutuksia, rakennuksen lämmitystarvetta, investointikustannuksia sekä sähkön ja kaukolämmönhinnan kehitystä. Taloyhtiöiden kannattaa pyytää tarjouksia ja tehdä kattavia kustannuslaskelmia molemmista vaihtoehdoista ennen päätöksentekoa.
Lue myös muut maalämpöä käsittelevät artikkelimme:
Mitä maalämpö on ja miten se toimii?
Maalämmön kannattavuus alueittain
Yhteydenotto lomake – yksinkertaistettu
Blogeihin, artikkeleihin jne
