LeaseGreenin Hiilisuora-webinaarissa perattiin tänä aamuna sitä, miten suomalainen teollisuus on reagoinut ilmastotrendiin. Mitä bisnesmahdollisuuksia vastuullisuus ja vähäpäästöisyys tarjoavat? Kuulolla oli yli sata aiheesta kiinnostunutta.
Puheenvuoroissa korostui se, että teollisuuden murros ei ole enää edessäpäin vaan se on ollut vauhdissa Suomessa jo hyvän aikaa. Yritykset ovat uskaltautuvat yhä rohkeampiin peliliikkeisiin.
Hyvä mittari on teollisuuskiinteistöjen energiasaneerauksien investointien takaisinmaksuajat. LeaseGreenin toimitusjohtaja Thomas Lutherin mukaan aiemmin siedettiin vain lyhyitä, enintään 2–3 vuoden takaisinmaksuaikoja. Nyt 5–7 vuotta tai jopa pidempi aika on tavallinen. Hiilineutraalius ja muut vastuullisuustavoitteet höllentävät tiukkaa kulukuria.
Webinaarin juontanut Terho Puustinen totesi, että teollisuudessa kilpailu on kovaa ja globaalia, eikä ylimääräistä rahaa investointeihin ole. Energiansäästö ei ole itseisarvo vaan se edistää muita päämääriä kuten kustannustehokkuutta, vastuullisuutta ja viime kädessä kilpailukykyä.
Donald Trump jäi kakkoseksi
Vuorineuvos Jorma Eloranta on toiminut Metson toimitusjohtajana sekä Stora Enson ja Nesteen hallituksen puheenjohtajana. Hänen mukaansa ilmasto on megatrendi, joka on tullut jäädäkseen.
”Objektiiviset tosiasiat viittaavat siihen, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt ihmisten elämään. Siksi se ei tule katoamaan agendalta. Päinvastoin: trendi on jo niin syvällä yhteiskunnassa, ettei edes Donald Trump pystynyt sitä pysäyttämään.”
Paine teollisuudelle kasvaa kaikilta suunnilta: kuluttajilta, asiakkailta, kansalaisjärjestöiltä, rahoittajilta, viranomaisilta ja lainsäätäjiltä.
”Käynnissä on regulaatiotsunami. Elinkeinoelämää muutetaan nopeasti vastuulliseen suuntaan niin kansallisesti kuin EU-tasolla.”
Eloranta mainitsi niin sanotun NFRD-direktiivin, jonka tuore päivitys nostaa vastuullisuusraportointiin velvoitettujen yritysten määrän yhdestätoistatuhannesta viiteenkymmeneentuhanteen. Vielä suurempi uudistus on EU:n kestävän rahoituksen taksonomia, joka määrittelee kriteerit ympäristöystävälliseen sijoittamiseen.
Eloranta suhtautuu taksonomiaan kriittisesti, koska kriteeristö rajaa pois vesi- ja ydinvoiman sekä bioenergian. Se ei ole hänen mukaansa Pohjoismaiden edun mukaista.
”Suomen ja Ruotsin pitää toimia yhteistyössä EU:ssa eikä kilpailla keskenään. Regulaation lopputulos riippuu usein siitä, kuka on vahvin lobbaamaan.”
Elorantaa pyydettiin etukäteen laittamaan Suomi ja Ruotsi leikkimieliseen vastuullisuusmaaotteluun. Kumpi voitti?
”Maailman sadan vastuullisimman yrityksen listalta löytyy viisi suomalaista yritystä ja kaksi ruotsalaista. Tällä mittarilla Suomi voittaa ottelun 5–2.”
Esityksen lopuksi Eloranta painotti ilmastoagendan ja energiamurroksen nopeutta ja väistämättömyyttä teollisuudessa. Hänen mukaansa tunnelma on muuttunut 15 vuodessa täysin. Nyt etsitään uusia bisnesmahdollisuuksia hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen alueelta.
”Vain vastuullinen yritys voi toimia kannattavasti ja vain kannattava yritys voi toimia vastuullisesti. Tämä on nyt opittu teollisuudessa.”
Vastuullisuuden on oltava strategisella agendalla eli toimitusjohtajan ja hallituksen pöydällä. Sitä pitää kehittää jatkuvan parantamisen metodilla, ja joskus vastuullisuuden vuoksi on tehtävä isojakin transformaatioita.
Hämmästyttävää hyötyä tehtaan energiasaneerauksesta
Saarioisten tehtaanjohtaja Pauliina Annonen kertoi LeaseGreenin toteuttamasta energiaremontista, jossa uusittiin Huittisten tehtaan valaistus, ilmanvaihto ja rakennusautomaatio vuonna 2019. Huittisten tehtaassa on noin 150 työntekijää. Siellä valmistetaan muun muassa Saarioisten hillot, soseet ja marjapuurot.
”Olin yllättynyt alkuvaiheen kartoitusten tuloksista. Sähkön ja lämmön kulutuksesta löytyi jopa 15 prosentin säästöpotentiaali. Emme olleet tehneet juuri mitään energiatehokkuuden eteen aiemmin, joten korjausvelkaa oli päässyt kertymään.”
Annonen on hyvillään siitä, että tehtaan hiilijalanjälki on saatu pienemmäksi, energialaskut kuriin ja korjausvelkaa kiinni. Hän kertoo oppineensa energiatehokkuudesta paljon prosessin aikana. Erityisen ilahtunut hän on siitä, että työntekijöiden olot ovat parantuneet.
”Elintarviketyö on haastavaa ja tarkkaa työtä. Laatukriteerit ovat tarkat. Varsinkin kesällä tulee helposti kuuma, koska lämpöä tuottavia prosesseja on paljon. Ilmanvaihdon modernisointi ratkaisi tämän ongelman. Myös valaistus on tärkeää, ja se saatiin kuntoon, kun vaihdettiin 1400 valaisinta ledeihin.”
”Tehtaanjohtajana oli mukava huomata, että sähkölasku pieneni saman tien.”
Tehtaan energiasaneeraus kesti viisi kuukautta. Annolan mukaan matkan varrella oli haasteitakin. Tuotantopäivät vaihtelivat ja remonttiaikataulun piti joustaa. Piirustukset ja käytännön toteutus eivät aina vastanneet toisiaan, jolloin piti tehdä nopeitakin ratkaisuja.
Annola on lopputulokseen erittäin tyytyväinen.
”LeaseGreenin ammattimainen projektinjohto oli ensisijaisen tärkeää, samoin kaikin puolin toimiva yhteistyö meidän ja urakan tekijöiden välillä. Kaikkiaan projekti eteni poikkeuksellisen sujuvasti.”
Annola ei paljasta projektin tarkkaa takaisinmaksuaikaa, mutta kertoo että se on alle kymmenen vuotta.
Maalämpö leikkasi päästöjä 90 prosenttia
LeaseGreenin toimitusjohtaja Thomas Luther on toiminut pitkään teollisuuden kiinteistöjen ja kunnossapidon parissa. Hänkin muistutti toimintaympäristön muutoksesta. Päästökaupassa hiilitonnin hinta on ampaissut puolessa vuodessa paristakymmenestä eurosta noin viiteenkymmeneen euroon. Raha vihertyy eli lainoittajat ovat kiinnostuneet asiakkaidensa hiilijäljestä. Kuluttajat vaativat yrityksiltä ekologisuutta ja niin edelleen.
Luther puhui suurten lämpöpumppujen lisäarvosta teollisuusyrityksille. Iso trendi on energian kierrätys. Se tarkoittaa käytännössä hukkalämmön talteenottoa ja hyödyntämistä tavalla, joka vähentää ostoenergian tarvetta.
Suurten lämpöpumppujen hyötysuhteet ovat nousseet nopeasti viime vuosina, joten nyt voidaan hyödyntää yhä haaleampia hukkalämmön lähteitä.
”Tyypillisesti ylijäämälämmön lähteenä on poistoilma, joka voi tulla lämmitettävistä tiloista tai teollisista prosesseista. Myös pesuvedet, jätevedet ja prosessien lämminvesivirrat voidaan valjastaa.”
Oma lukunsa on kylmälaitokset. Kylmäenergian tuottamisessa syntyy aina lauhdelämpöä, joka puhalletaan usein harakoille. Nyt monet yritykset ovat hoksanneet ottaa sen hyötykäyttöön.
Lutherin mukaan monissa kohteissa on piilopotentiaalia, josta yritys ei ole välttämättä tietoinen. Esimerkiksi tuotannon ja kunnossapidon välissä saattaa olla kuilu, johon ei kukaan näe. Joskus ulkopuolisen tuoreet silmät voivat huomata katvealueet.
”Se on minulle ylpeydenaihe, että saamme olla asiakkaille kokonaisvaltainen kumppani näissä vaativissa projekteissa. Ja että luvatut tulokset toteutuvat ja usein myös ylittyvät. LeaseGreenin asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Se on asia, josta olen erityisen iloinen.”
Hiilikädenjäljestä potkua Suomen kilpailukyvylle
Suomalainen teollisuus tekee siis ilmastotyötä jo hartiavoimin, mutta pysähtyä ei voi. Eikä kannata: vastuullisuudesta on tullut lyhyessä ajassa elintärkeää yritysten kilpailukyvyn kannalta. Vihreä raha puhuu yhä isommalla äänellä, ja lainsäätäjä pakottaa hitaammat talkoisiin ennen pitkää.
”Strategiat ovat tärkeitä, mutta viime kädessä konkreettiset parannukset tehdään tehtaissa”, Jorma Eloranta sanoi kuunneltuaan muiden esityksiä.
Kun oma hiilijalanjälki on saatu alas, voidaan katsoa hiilikädenjälkeä, eli millaista ilmastoystävällistä teknologiaa voisi kehittää.
”Siinä me olemme hyviä, ja se edistää Suomen kilpailukykyä. LeaseGreenin slogan on oikeilla jäljillä. Pienemmät kulut, puhtaammat tuotot.”
