Kansainväliset rahoittajat ja päättäjät asettavat kilvan uusia tavoitteita hiilineutraaliudelle. Paine kohdistuu kiinteistöihin, jotka tuottavat noin 40 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.
Useimmat sijoittajat ovat nostaneet hiilineutraaliuden brändinsä kiiltokuvatavoitteeksi. Osa heistä vasta miettii, miten tavoite voitaisiin toteuttaa. Varsinainen suunnitelma on tekemättä.
Kysymyksiä on monta, ja haaste on melkoinen. Mistä työ kohti energiakustannuksiltaan tehokasta kiinteistökantaa kannattaa aloittaa, jos sijoitusportfoliossa on 500 kohdetta? Entä jos kohteita on 30? Miten varmistetaan, että työ on taloudellisesti kannattavaa?
Olemme auttaneet jo esimerkiksi Varmaa, Catellaa ja LähiTapiolaa tekemään kannattavan hiilineutraaliusstrategian, joka sisältää konkreettisen tiekartan hiilineutraaliuteen.
Meidän portfolioanalyysimme pohjautuu asiakkaan kiinteistökannan lähtötietoihin, kuten energiankulutustietoihin ja sijaintiin. Tämä tieto löytyy yleensä kiinteistösijoittajilta valmiiksi, mutta sitä ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Syvennämme tätä tietoa kymmenillä eri datasarjoilla, muun muassa tiedoilla energiamarkkinoiden hintakehityksestä ja energiaremonttien yksityiskohtaisista markkinahinnoista. Sitten yhdistämme analyysiin oman kokemuksemme sadoista energiahankkeista.
Analyysissa etsitään kiinteistökohtaiset mahdollisuudet hyödyntää maalämpöä ja aurinkosähköä sekä tehdä muita energiatehokkuustoimenpiteitä. Energiainvestoinneissa painotetaan usein teknisten ratkaisujen eroja. Meidän mielestämme on yhtä tärkeää tunnistaa energiamarkkinoihin ja kiinteistöjen sijainteihin liittyvät tekijät. Asunnot, toimistot ja logistiikkakiinteistöt hyötyvät erityyppisistä ratkaisuista. On myös aivan eri asia tuottaa maalämpöä Espoossa kuin esimerkiksi Oulussa.
Portfolioanalyysin tulokset saadaan muutamassa viikossa. Paikalliset päästökertoimet, tekniset soveltuvuudet sekä kiinteistösijoittajan strategia vaikuttavat analyysin lopputuloksiin.
Analyysin konkreettisena tavoitteena on jakaa kiinteistöt mielekkäisiin investointikoreihin sijoitussalkun koon ja sisällön mukaan. Korit kertovat, mihin kiinteistöihin kannattaa tehdä energiatehokkuus- ja tuotantotoimenpiteitä, mitkä toimenpiteet ovat järkeviä ja milloin ne kannattaa tehdä. Samalla näkee, minkä verran niihin tarvitsee investoida ja millaisia hyötyjä syntyy. Yleensä investoinnit kannattaa aloittaa vaikuttavimmista ja kannattavimmista hankkeista ja edetä järjestelmällisesti kori kerrallaan.
Esimerkiksi Varman asuinkiinteistökannassa oli 60 kiinteistöä, jotka jaoimme analyysin perusteella viiteen koriin. Ensimmäiseen 13 kiinteistön koriin tehdyt energiaremontit leikkaavat jo viidenneksen Varman koko asuntosalkun CO2-päästöistä. Koko urakka vie Varman kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin saakka.
Meidän tavoitteenamme on löytää kiinteistösijoittajalle mahdollisimman kannattava polku kohti ilmastotavoitteita. Polun varrella on konkreettisia toimenpiteitä, jotka ajoittuvat tarkoituksenmukaisesti tuleville vuosille. Kaiken takana on huolella tehty portfolioanalyysi ja satojen energiaremonttien kokemus.
Asiakas saa energiakustannuksiltaan tehokkaan salkun, jossa ovat kaikki vivut kiinteistöjen arvon kasvattamiseen. Hiilipäästöjen väheneminen varmistaa, että salkku houkuttelee pääomaa myös tulevaisuudessa.
Mitä vastaat, jos rahoittajasi kysyy, miten nollaat kiinteistöjenne hiilijalanjalanjäljen vuoteen 2030 mennessä? Vastaus voi olla monipolvinen tai yksinkertainen, esimerkiksi näin:
Me tunnistamme portfolioanalyysillä toimenpiteet koko salkusta ja laitamme hiiliremontit kannattavuusjärjestykseen. Sitten toteutamme tarvittavat investoinnit hallitusti vuosittain.
Kirjoittajat Tuomas Vuorinen ja Anton Närekorpi (kuvassa) ovat LeaseGreenin asiakkuuspäällikköitä, jotka luovat kiinteistönomistajille arvoa löytämällä parhaat energiainvestoinnit laajoista portfoliokokonaisuuksista. LeaseGreen on suurten kiinteistöjen energiatehokkuuteen erikoistunut cleantech-palveluyhtiö.
