Syyskuussa tehtiin historiaa. Suuri suomalainen kiinteistösijoittaja tuli julkisuuteen ja sanoi, että rakennusten päästöt heijastuvat jo niiden hintaan. Osa sijoittajista latoo pöytään enemmän rahaa, jotta saa omistukseensa vähäpäästöistä tai hiilineutraalia kiinteistökantaa.
Äänessä oli Catella Asset Managementin talousjohtaja Iiro Nurkkala – meidän asiakkaamme ja muutenkin fiksu mies. Nurkkalan mukaan Catellan asuntorahastoissa on lukuisia sijoittajia, jotka eivät sijoita enää lainkaan sellaisiin rahastoihin, jotka eivät ole pitäneet huolta vastuullisuudesta.
Kyse ei ole siis pelkästään arvosta tai hinnasta, vähäpäästöisten kiinteistöjen preemiosta. Ammattisijoittajien kärki liikkuu nyt ripeästi, jotta salkkuun ei jää yhtään mustaa mökkiä. Sijoittajat yrittävät arvioida ja hallita riskejään. Synkin skenaario on kohde, joka ei löydä ostajaa millään hinnalla.
Catella on antanut meidän tehtäväksemme yli kolmensadan uudehkon asunnon energiaremontin: viiden vuonna 2011 rakennetun taloyhtiön nippu siirtyy kaukolämmöstä maalämpöön. Varman kanssa toteutamme parhaillaan samantyyppistä mutta vielä suurempaa operaatiota. Joskus pehmeänä pidetty vastuullisuuspuhe muuttuu viimeistään nyt hyvää vauhtia kovaksi matematiikaksi.
Euro on energian kova konsultti
Euro on energiaremonttien tärkein konsultti. Catella ja Varma leikkaavat maalämmön ja poistoilman lämmöntalteenoton avulla kiinteistöjen lämmityksen kustannuksia ja päästöjä 50–60 prosenttia. Lämmityksen sähköistämistä tuetaan monissa kohteissa aurinkosähköpaneeleilla.
Energiakustannukset ovat käytännössä ainoa suuri kuluerä, johon kiinteistöjen omistajat voivat merkittävästi vaikuttaa. Ne muodostavat noin kolmanneksen suurten kiinteistöjen ylläpitokuluista.
Yli puolet energialaskusta menee tyypillisesti kiinteistön lämmitykseen.
Kaukolämpö on luotettava lämmönlähde kuten maalämpökin, ja myös kaukolämmön päästöt supistuvat. Monet energian käyttäjät haluavat kuitenkin pienentää päästöjä roimasti nopeammin.
Kiinteistönomistajien motiiveihin kuuluu niin ikään avainsana vapaus. Lukuisat kaukolämmön asiakkaat haluavat siirtyä maalämpöön, koska he eivät pidä kaukolämmön yksipuolisista hinnankorotuksista ja epäedullisista hinnoittelurakenteiden muutoksista. Monopolin kanssa on vaikea neuvotella. Sähkömarkkinoilla on enemmän kilpailua kuin lämpömarkkinoilla.
Ammattimaisia kiinteistönomistajia ärsyttävät myös heidän korviinsa kantautuneet vihjailut siitä, etteivät he osaa laskea.
Kaukolämmön hinta tyypillisille kerrostaloille on kohonnut esimerkiksi Helsingissä vuosina 2008–2019 keskimäärin 5,3 prosentin vuosivauhtia, kun taas sähkö on kallistunut keskimäärin 1,5 prosenttia. Jotkut kaukolämpöalan vaikuttajat ovat sitä mieltä, ettei aiemmin toteutunutta hintakehitystä pitäisi huomioida paljoakaan tulevaisuuden hinnankorotuksia arvioitaessa.
Kun näissä keskusteluissa sitten kysytään, mikä voisi toimia paremmin, vastaukseksi tarjotaan tyypillisesti viittaus johonkin yksittäiseen vuoteen, jolloin kaukolämmön hinta ei noussut.
Arvaatte, miltä tämä tuntuu kaukolämmön asiakkaista. Tuskin ainakaan arvostukselta.
Mieluummin rinnakkain kuin vastakkain
Maalämpö on kova kirittäjä kaukolämmölle. Media rakentaa mielellään vastakkainasettelua maalämmön ja kaukolämmön välille. Me puhumme mieluummin epäsymmetrisestä kilpailusta.
Maalämpöön siirtyneiden kerrostalojen määrä ylittää todennäköisesti kuluvan vuoden aikana 1000 kiinteistön määrän. Kysyntä on kovaa ja kasvu jyrkkää. Maalämmön markkinaosuus kerrostaloissa on kuitenkin hyvin pieni. Koko maassa on noin 62 000 asuinkerrostaloa, joista valtaosa hyödyntää kaukolämpöä.
Suuri joukko taloja pysyy kaukolämmössä senkin vuoksi, ettei lämpöpumppuja voida hyödyntää kaikkialla. Energiakaivojen porauksia ei voi aina toteuttaa suurten kaupunkien keskusta-alueilla. Joskus taas taloudellinen yhtälö kallistaa asiakkaan päätöksenteon kaukolämpöön.
Maalämpö on kärpänen ja kaukolämpö mammutti. Tämä asetelma säilyy senkin takia, että valtaosa uusista kiinteistöistä liittyy kaukolämpöön – maalämpöä edullisemman investointikustannuksen takia. Kaukolämmön pieni haastaja pitää kuitenkin huolen siitä, etteivät kaupunkien monopolit voi korottaa lämmön hintoja ilman riskejä. Maalämmön paine kirittää kaukolämpöä entistä reippaampaan vauhtiin myös ilmastotalkoissa.
Kaukolämmön ammattilaiset ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita, ja alan yhtiöt tekevät aidosti hyvää työtä päästöjen pienentämiseksi. Laajojen kaukolämpöjärjestelmien modernisointi on kuitenkin suuri, monimutkainen ja kallis urakka. Siksi kaukolämpö ei voi muuttua puhtaammaksi niin nopeasti kuin monet kiinteistöjen omistajat haluavat. Siksi kiinteistöjen omistajat toimivat mieluummin kuin odottavat.
Molempien toimia tarvitaan. Kaikkien toimia tarvitaan. Emme seiso vastakkain vaan kuljemme eteenpäin rinnakkain.
Tekstissä esitetyt luvut energianhintojen kehityksestä perustuvat seuraaviin lähteisiin:
Kaukolämmön kokonaishinta: Energiateollisuus
Sähkön kokonaishinta: Tilastokeskus
Kirjoittaja Jonni Ahonen on LeaseGreenin johtaja, joka vastaa yhtiön asiakkuuksista ja myynnistä. LeaseGreen on suurten kiinteistöjen energiatehokkuuteen erikoistunut cleantech-palveluyhtiö.
