Viime talvena saatiin kunnon pakkaset pitkästä aikaa myös Etelä-Suomeen. Kun elohopea putosi parikymmentä astetta miinukselle, moni kiinteistötekniikan ammattilainen tunsi sen nahoissaan. Myös me. Nyt kun kevät on jo pitkällä, on hyvä vilkaista peruutuspeiliin ja katsoa, mitä pakkasista voi ottaa opiksi.
Nostan esille kaksi tositarinaa. Ensimmäisessä päänvaivaa aiheutti ilmanvaihdon jäätymissuoja ja toisessa eräs maalämpöjärjestelmän yksityiskohta.
Ilmanvaihtokoneen tuloilmakanavassa on jäätymissuoja, joka ohjaa tuloilmaa lämmittävää lämpöpatteria. Jäätymissuojan tehtävä on pysäyttää ilmanvaihtokone tilanteessa, jossa lämpöpatteri ei pysty lämmittämään sisään virtaavaa pakkasilmaa riittävästi. Koneen pysäyttäminen on tarpeen, jottei lämmityspatteri jäädy ja pamahda halki.
Teimme erääseen suureen kiinteistöön ilmanvaihdon energiasaneerauksen viime kesänä, kun pakkaset olivat vielä kaukana tulevaisuudessa. Kohteeseen uusittiin ilmanvaihtokoneen puhallin ja lisättiin hiilidioksidi- ja lämpötila-antureita sekä modernisoitiin automatiikka. Hyvin tyypillinen tapaus meille.
Uusitut komponentit testattiin normaalisti remontin jälkeen. Sen sijaan ilmanvaihtokoneen jäätymissuojaa ei testattu. Kun kovat pakkaset iskivät tammikuussa, kaksi lauhaa talvea uinunut jäätymissuoja ei kytkeytynytkään päälle. Seurauksena IV-koneen lämpöpatteri halkesi, ja se piti vaihtaa uuteen. Kiinteistön omistaja oli ihmeissään: ilmanvaihtohan remontoitiin puoli vuotta aiemmin! Eikö sen pitäisi toimia kuin uusi? Se on erittäin hyvä kysymys. Tietenkin pitäisi.
Jäätymissuoja jäi testaamatta, koska se ei kuulunut urakkasopimukseen. Emme siis tehneet mitään väärin. Mutta se on laiha lohtu, kun asiakas on pahoillaan. Lämpöpatterin vaihto söi säästöt, joita energiassa oli saatu syksyn aikana.
Mikä on tarinan opetus? Se, että remontin jälkeen on syytä testata myös koneen vanhat komponentit. Vaikka niitä ei mainita sopimuksessa, testataan ne silti – teknisillä laitteilla kun on joskus taipumus lakata toimimasta.
Toisessa kohteessa ongelmia aiheuttivat maalämpöjärjestelmän sähkövastukset, jotka oli säädetty alakanttiin.
Maalämpöpumppujärjestelmät on yleensä mitoitettu niin, että itse pumput tuottavat esimerkiksi 70–80 prosenttia rakennuksen huipputehon tarpeesta. Loppu tuotetaan erillisellä sähkövastuksella, joka sijaitsee vesivaraajassa. Näin investoinnin suuruus voidaan optimoida, eikä yhden käden sormilla laskettavien kylmimpien pakkaspäivien takia tarvitse ylläpitää suhteettoman isoa pumppukapasiteettia.
Sähkövastus naksahtaa päälle automaattisesti, kun sää kylmenee niin paljon, ettei pumppujen teho riitä lämmitykseen yksin. Vastus testataan rutiininomaisesti käyttöönottovaiheessa. Pumppu ajetaan tilaan, jossa vastus menee päälle, jolloin voidaan todeta että se toimii.
Testi oli tehty tässäkin kohteessa, ja sen perusteella kaikki näytti olevan kunnossa. Jotain jäi kuitenkin huomaamatta: sähkövastuksen oman termostaatin asetukset. Vastuksessa on nimittäin aina oma mekaaninen termostaattinsa, jonka tehtävä on suojata vastusta ylikuumenemiselta.
Tässä tapauksessa termostaatti oli jäänyt liian pienelle tehdasasetusten jäljiltä. Kun kovat pakkaset laskeutuivat Etelä-Suomen ylle, vastus kytkeytyi päälle mutta ei lämmittänyt varaajaa tarpeeksi. Lämpötila pääsi laskemaan rakennuksessa. Vika olisi ollut helppo korjata lisäämällä lämmitystehoa, mutta Murphyn laki piti huolen siitä, että pakkasen kiristyminen osui perjantai-iltaan. Silloin oli vaikeaa saada pätevää huoltohenkilökuntaa paikalle. Kaikesta huolimatta isommilta vahingoilta onneksi vältyttiin.
Tarinan opetus? Ensinnäkin on nostettava käsi pystyyn ja myönnettävä, että tällä kertaa kyseessä oli inhimillinen virhe. Olisi pitänyt olla tarkempi ja tarkistaa vastuksen termostaatin tehdasasetukset.
Pakkasten opetukset saivat meidät uudistamaan LeaseGreenin sisäisiä ohjeistuksia. Tästä lähtien
- Me lisäämme ilmanvaihtokoneen testausohjelmaan koejärjestelyn, jossa testataan myös jäätymissuojien toiminta aukottomasti.
- Me lisäämme maalämpöpumppujen käyttöönottopöytäkirjaan koeajon, jossa vastukset ovat mukana. Varmistamme, että varaaja pitää joka tilanteessa riittävän lämpötilan.
- Me suunnittelemme aina asiakkaan kanssa, miten akuutissa vikatilanteessa toimitaan ja mistä löytyy asiantunteva apu kellon ympäri.
Suurissa ja monimutkaisissa projekteissa pienet komponentit ja yksityiskohdat saattavat näyttää paperilla triviaaleilta, mutta voivat häiriön sattuessa aiheuttaa vahinkoa. Parhaillekin tekijöille sattuu virheitä, ja se voidaan hyväksyä, kunhan niistä kantaa vastuun ja ottaa opikseen. ”Me opimme” on yksi meidän leasegreeniläisten sisäisistä voimista. Me emme tee samaa virhettä toista emmekä varsinkaan kolmatta kertaa.
Pakkastalvi opetti nöyryyttä. Pieniä, triviaalilta tuntuvia asioita ei pidä aliarvioida eikä jättää tarkistamatta.
Kirjoittaja Johannes Rimpiläinen toimii LeaseGreenillä asiakkuusjohtajana. Hän huolehtii siitä, että LeaseGreenin digitalisaatiota hyödyntävät palvelut antavat asiakkaalle parhaan mahdollisen lisäarvon, tukevat elinkaarihyötyjen saavuttamista ja pitävät asiakkaat tyytyväisinä.
