Suomen sähkömarkkinoilla tehtiin historiaa muutamia päiviä sitten. Sähköenergian hinnat painuivat ensimmäistä kertaa negatiivisiksi. Sähkön käyttäjät eivät maksaneet energiasta mitään vaan heille maksettiin siitä, että he suostuivat käyttämään energiaa.
Tuulivoiman tuotannon nopea kasvu tukee ilmastonmuutoksen hillitsemistä kylmässä Pohjolassa. Energiajärjestelmää ei voida rakentaa tuulen varaan, mutta vähäpäästöinen tuulienergia pitää huolta siitä, että sähkön hinta säilyy Suomessa eurooppalaisittain edullisella tasolla. Tämä tukee teollisuuden prosessien ja kiinteistöjen lämmityksen sähköistämistä.
Lentämisen ilmastovaikutuksesta puhutaan paljon. Lämmityksen päästöjen nollaaminen on kuitenkin vaikutukseltaan monta kertaa tärkeämpi ratkaisu kuin lentämisen lopettaminen.
Suomen suurin eläkeyhtiö Varma näyttää hyvää esimerkkiä. Varma pyysi meitä kartoittamaan yli sadan vuokratalon mahdollisuudet energiaremonttiin, ja viime viikolla kerroimme, että niistä 36 otetaan työn alle.
Ensimmäisessä vaiheessa modernisoimme 13 asuinkerrostaloa, joista 8 vaihtaa kaukolämmön maalämpöpumppuihin. Monissa kohteissa kokonaisuuteen kuuluu myös poistoilman lämmöntalteenottoratkaisuja ja aurinkosähköä. LeaseGreen toteuttaa kaikki kohteet kokonaispalveluna, joka sisältää kaiken suunnittelusta toteutukseen ja älykkääseen ohjaukseen saakka.
Varman energiaremontit leikkaavat eläkeyhtiön asuntokiinteistöjen päästöjä lähes 50 prosenttia muutamassa vuodessa. Samalla myös energiakustannukset supistuvat tuntuvasti. Kiinteistöjen tuotto paranee, korjausvelka supistuu ja arvo nousee.
Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta Suomessa, kun näin suuren kiinteistösalkun energiataloutta ja hiilijalanjälkeä tarkastellaan kokonaisuutena. Uutta on myös se, että CO2 nousee nyt rahan rinnalle päätöksenteon kriteeriksi. Tämä tarkoittaa sitä, että vastuullisesti toimivat yritykset voivat hyväksyä investoinneille aiempaa pitemmät takaisinmaksuajat. Lähestymme sellaista hetkeä, että energiaremonttien sijaan meidän pitää ryhtyä puhumaan hiiliremonteista.
Varma ei ole suinkaan ainoa. OP Ryhmä ja S-Ryhmä ovat asettaneet tavoitteekseen hiilipositiivisuuden vuoteen 2025 mennessä. Nämä ja monet muut esimerkit viittaavat siihen, että yritykset haluavat liikkua nopeammin kuin valtio.
Syy on looginen: 2020-luvulla hiilijalanjälki nousee yritysten keskeiseksi kilpailutekijäksi. CO2 tulee pian kaikkien tuotteiden ja palveluiden hintalappuun, on kyse sitten mersusta tai makkarasta. Hiilijalanjälki vaikuttaa tuotteiden ja palvelujen hintaan, asuntojen arvoon ja toimitilakiinteistöjen vuokrattavuuteen, yritysten maineeseen, työntekijöiden rekrytointiin, yritysjohtajien bonuksiin eli jokseenkin kaikkeen.
Pienet päästöt ovat mahdollisuus, suuret päästöt riski. Kapitalismin suuret käyttövoimat ahneus ja pelko ryhmittyvät ilmastotyön tueksi. Älykkäät hiiliremontit suurentavat voittoja ja pienentävät riskejä.
Raha on vahva motiivi. Toinen syy on se, että yritysjohtajatkin ovat ihmisiä. Monet johtajat sanovat, että kuluttajien, omistajien ja sijoittajien paine kasvaa ja vaikuttaa vuosi vuodelta enemmän päätöksiin. Kipeimmät kysymykset tulevat kuitenkin omilta lapsilta ja lastenlapsilta.
Vanhassa maailmassa yritysten piti tehdä vain rahaa. 2020-luvun olosuhteissa yritysten kannattaa tehdä hyvää, jotta ne saavat kansalaisilta luvan tehdä myös rahaa.
Kirjoittaja Thomas Luther on LeaseGreenin toimitusjohtaja. LeaseGreen on suurten kiinteistöjen ja teollisten prosessien energiatehokkuuteen erikoistunut cleantech-palveluyhtiö.
