Koronavirus menee aikanaan pois. Ilmastonmuutos ei mene. Päästöt ovat supistuneet selvästi, mutta ne palaavat entiselle uralleen, kun maailmantalous elpyy.
Korona on hurja kriisi, jonka inhimillisiä ja taloudellisia tappioita emme osa vielä arvioida. Synkällä tragedialla on kuitenkin myös valoisampi puoli. Nämä kuukaudet ovat tarjonneet välähdyksiä siitä, millaista elämä olisi vähähiilisessä maailmassa.
Taivas on kirkastunut Lontoossa, Milanossa, Shanghaissa ja muissa maapallon metropoleissa. Terveydelle vaarallisten pienhiukkasten määrä on pudonnut useita kymmeniä prosentteja. Autoilu on vähentynyt tuntuvasti ja lentoliikenne monin paikoin yli 90 prosenttia. Ihmiset suunnittelevat kulkemisensa huolellisesti. Tapaamiset ja kokoukset hoidetaan digitaalisesti. Työaikaa ei tarvitse käyttää siirtymisiin ruuhkassa matelevan auton ratissa.
Monet jatkuvaan lentämiseen tottuneet huippujohtajat ovat huomanneet, että heillä on ollut enemmän aikaa sekä perheelle että palautumiselle. Lenkillä on mukavampaa kuin lentokentällä.
Veikkaan, että koronakriisi vähentää pysyvästi suomalaisten liikematkailua ja lisää etätyötä. Jos yksi tai kaksi työpäivää per viikko tehdään kotona, liikenneruuhkat helpottavat myös Helsingin seudulla. Ilman laatu paranee, samoin elämän laatu.
Kaikki eivät pysty tietenkään tekemään etätyötä, mutta yllättävän monet pystyvät. Etätyöt sujuvat, kun ihmisille annetaan mielekästä työtä, valtaa ja vastuuta. Suomella on maailman parhaat edellytykset onnistumiseen päästöjä vähentävään digitaalisaatioon, koska meillä on nopeat verkot ja paljon oma-aloitteisia ihmisiä, jotka osaavat käyttää digitaalista tekniikkaa ja ohjelmistoja.
Digitaalisuus on yksi tärkeä pala siitä kokonaisuudesta, joka auttaa meitä pienentämään päästöjä, hillitsemään ilmastonmuutosta ja saavuttamaan lopulta hiilineutraalisuuden. Muita suuria mahdollisuuksia ovat kiinteistöjen lämmityksen ja liikenteen sähköistäminen ja vähäpäästöinen sähköntuotanto. Näihin asioihin kohdistettavat investoinnit ovat paras idea myös koronakriisin aiheuttamien taloudellisten vahinkojen korjaamiseen.
Kiinteistöjen tapauksessa investoinnit ovat myös erinomaisen kannattavia. Tuotot kohoavat korkeiksi ja takaisinmaksuajat jäävät lyhyiksi. Työmaa on valtavan suuri pelkästään Suomessa, sillä noin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kiinteistöstä hyötyy älykkään digitaalisuuden, energiatehokkuuden ja paikallisen vähäpäästöisen energiantuotannon yhdistelmästä.
Nykyinen rakennuskanta on lähes kokonaisuudessaan käytössä vielä vuonna 2035, jolloin Suomen pitäisi olla hiilineutraali. Paras tulos syntyy, kun teemme taloudellisesti kannattavimmat energiaremontit ensin. Ne projektit tai teknologiat, jotka eivät ole vielä kannattavia, muuttuvat kannattaviksi vähän myöhemmin.
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on yksi eurooppalaisen vihreän diilin kulmakivistä. Vihreä diili on EU:n tuore kasvustrategia ja 100 miljardin euron rahoituspaketti, joka tarjoaa työtä miljoonille eurooppalaisille vähäpäästöisen energian ja energiatehokkuuden ammattilaisillle.
Kun Eurooppa nyt elvyttää voimakkaasti, elvytys kannattaa kohdistaa ennen kaikkea uuden ja paremman energiajärjestelmän kehittämiseen. Vihreä diili yhdistää talouden ja ympäristön edut poikkeuksellisella tavalla ja kiihdyttää puhtaan teknologian kehitystä. EU voi nousta uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja kiertotalouden aloilla takaisin maailman huipulle. Suomesta voi tulla valtion, yliopistojen ja yritysten yhteistyöllä vihreän teknologian pieni suurvalta.
Kaikki eivät pidä tällaisista ajatuksista. Fossiilisen energian tuotannosta ja käytöstä hyötyvät tahot ja heidän ystävänsä ovat toivoneet, että koronakriisi palauttaisi maailman takaisin niin sanottuihin perusasioihin. Suomeksi sanottuna: Investoinnit puhtaampaan energiaan pitäisi keskeyttää, koska niihin ei ole enää rahaa. Jos näin tehtäisiin, öljyn, kaasun ja hiilen tulevaisuutta uhannut varjo väistyisi.
Ymmärrän, miksi paluu vanhaan houkuttelee. Se olisi kuitenkin vastuuton valinta, joka tulisi lopulta hyvin kalliiksi koko yhteiskunnalle. Pelissä on sellaisia kohtuullisen isoja asioita kuten vesi, ravinto, turvallisuus ja terveys. Suomi ei voi säilyä lintukotona, jos sivilisaatio horjuu liian kuumiksi ja kuiviksi muuttuvilla maapallon alueilla.
Kirjoittaja Thomas Luther on LeaseGreenin toimitusjohtaja. LeaseGreen on suurten kiinteistöjen ja teollisten prosessien energiatehokkuuteen erikoistunut cleantech-palveluyhtiö.
