Maalämpöön siirtyminen on monen mielessä: se on ympäristöystävällinen ja kustannustehokas lämmitysmuoto. Maalämpö pienentää niin talon lämmityslaskua kuin hiilijalanjälkeäkin. Mutta mitä maalämpö oikeastaan käytännössä on, miten se toimii ja millainen on maalämpöjärjestelmä?
Tässä artikkelissa sukelletaan maan alle katsomaan, mistä maalämpö on peräisin ja kuinka se ongitaan esiin lämmittämään tavallisia koteja.
Mitä maalämpö on?
Maalämpö on juuri sitä, miltä se kuulostaakin: maaperään kerääntynyttä lämpöä. Lämpö on peräisin maan ytimestä tai auringosta. Aurinko lämmittää maaperää ja lämpö varastoituu esimerkiksi kallioon.Maan ytimestä lähtöisin olevaa lämpöenergiaa kutsutaan geotermiseksi lämmöksi ja se on niin ikään varastoitunut maaperään. Lämpöä varastoituu myös vesistöihin ja lämpöä voidaankin samalla mekanismilla hankkia myös meren tai järvien pohjasta.
Tätä maahan tai vesistöön varastoitunutta lämpöä voidaan hyödyntää sinunkin talosi lämmittämiseen.
Ajatus siitä, että Suomen kylmässä talvessa kallioperässä olisi niin paljon lämpöä, että sen avulla saadaan lämmitettyä kokonaisen talon sisätilat 21-asteisiksi, voi tuntua erikoiselta. Onko kallion sisällä mukava 21 asteen sisälämpötila ja meidän kaikkien kannattaisikin rakentaa talomme maan alle? Ei sentään.
Maahan on varastoitunut energiaa sen verran, että vaikka ulkolämpötila olisi reilusti pakkaselle sadan metrin syvyydessä kallion lämpötila on noin 8 astetta plussan puolella. Miten 8 astetta voi riittää lämmittämään talon mukavan kesäiseksi? Katsotaan seuraavaksi, miten maalämpöjärjestelmä toimii!
Maalämpöjärjestelmä koostuu kahdesta osasta
Lämmön onkiminen maan sisältä voi vaikuttaa ensikuulemalla Jules Vernen kirjoista napatulta idealta. Lämpöä kalliosta tai meren pohjasta? Mitä seuraavaksi, lentoliskoja ja autiosaarelle haudattuja merirosvojen aarteita?
Totuus on mielikuvia arkisempi, mutta silti kiehtova. Maalämpöjärjestelmä koostuu kahdesta osasta: ensimmäinen on maanalainen osa, joka kerää lämmön talteen eli lämpökaivo tai keruupiiri, toinen taas lämpöpumppu, joka siirtää kerätyn lämmön talon lämmitysjärjestelmään.
Lämpökaivo on syvä porakaivo, keruupiiri taas enemmänkin leveä ratkaisu, joka kerää lämpöä metrin tai parin syvyydestä laajemmalta alueelta. Keruupiiri voi olla myös järven tai meren pohjassa.
Lämpökaivossa tai keruupiirissä lämpöä ottaa talteen putkisto, jossa kiertää lämmönkeruuneste. Neste on yleensä 70% vettä ja 30% etanolia, mikä estää nestettä jäätymästä kovillakaan pakkasilla. Neste kiertää putkia pitkin sinne, mistä lämpöä löytyy eli kaivoon tai keruupiiriin, ja on palatessaan muutaman asteen lämpimämpää kuin maan alle mennessään. Pikkuhiljaa lämpöä kertyy enemmän ja enemmän.
Toinen maalämpöjärjestelmän osa on sähköllä toimiva maalämpöpumppu, joka johtaa lämmön sisälle taloon. Maalämpöpumppu siirtää keruunesteeseen kerätyn lämmön varaajiin, joista se puolestaan siirretään tarpeen mukaan lämmitysjärjestelmään. Näin lämpenee pattereissa tai lattialämmityksessä kiertävä vesi, sekä käyttövesi, jotta tiskaaminen ja suihkussa käynti onnistuu mukavammin.
Maalämpöjärjestelmä voi myös viilentää
Maalämpöjärjestelmä toimii myös toisin päin: se tallettaa kesähelteellä lämpöenergiaa talon sisältä takaisin maaperään. Kuumana kesänä maalämpöjärjestelmä voi siis myös viilentää kotia ja tehdä kotoilusta vähemmän hikistä puuhaa.
Samalla maalämpöjärjestelmälle saadaan lisää käyttöikää. Maalämpöjärjestelmä ei nimittäin ole ikuinen: lämpökaivo viilentää maaperää ympäriltään pikkuhiljaa ja tuottaa lämpöä yleensä 15-20 vuotta. Kun järjestelmää käytetään kesällä viilennykseen, voidaan ylimääräinen lämpö kuitenkin varastoida takaisin maaperään ja hyödyntää myöhemmin, ja näin saada pidennettyä järjestelmän käyttöikää jonkin verran.
Maalämpö on kokonaisuudessaan ekologinen ja kestävä lämmitysratkaisu. Maalämpö on on suurelta osin auringon lämpöä, joka kerääntyy maaperään – eli uusiutuvaa energiaa.
Maalämpöpumppu siirtää maasta kerätyn lämmön lämmitysjärjestelmään sähköllä, mutta maalämmön sähkön kulutus on huomattavasti pienempi kuin vaikkapa suorassa sähkölämmityksessä. Kun sähkönä käytetään pohjoismaista vihreää sähköä, on lämmityksen hiilijalanjälki kokonaisuudessaan hyvin pieni.
