Ei vastakkain, vaan rinnakkain

Johannes Rimpiläinen
Valvoja mukaan energiatehokkuushankkeeseen. Milloin se on hyvä idea, milloin ei?

Energiatehokkuushankkeet on vaikea laji. Yhdessä projektissa voi olla satoja muuttujia, jotka pitää ottaa huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. Välillä eteen tulee yllätyksiä ja asioita, joihin pitää reagoida nopeasti.

Mikä olisi parempi apu tällaisissa tilanteissa kuin yhdet kokeneet lisäsilmät tai ylimääräiset aivot?

Meidät tunnetaan siitä, että se mikä luvataan, se myös pidetään. Me ajattelemme, väännämme ja juoksemme asiakkaan puolesta. Siitä huolimatta sparraavasta valvojasta on usein hyötyä – sekä meille että loppuasiakkaalle. Silmät, jotka katsovat eri kulmasta ja ylimääräiset aivot, jotka varmistavat että kaikki tehdään parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakas saa omat silmänsä mukaan kaikkiin työvaiheisiin ja tulkkauksen siitä, mitä erilaiset tekniset ratkaisut todella tarkoittavat.

Rakennushankkeissa on kahdenlaista valvontaa: virallista työmaavalvontaa ja enemmän konsultoivaa valvontaa. Nyt puhun jälkimmäisestä. Konsultoiva valvonta on oikeastaan neuvonantoa tai sparrausta. Sitä kutsutaan myös edunvalvonnaksi, monitoroinniksi tai valvovaksi neuvonannoksi.

Tällainen konsultoiva valvonta on suhteellisen tuore ilmiö. Valvonta on lisääntynyt käsi kädessä sopimusten tarkentumisen kanssa. Parikymmentä vuotta sitten oli tavallista, että sopimukset olivat hyvin yksinkertaisia. Nyt sopimukset ovat paljon tarkempia. Lähes kaikki tilaajat haluavat ymmärtää, mitä tehdään ja millä tavalla. Se parantaa rakentamisen laatua ja vähentää väärinkäsityksiä.

Itse tiivistäisin valvojien hyödyn viiteen kohtaan.

  • Inhimilliset virheet minimiin. Paraskaan projektipäällikkö tai suunnittelija ei ole täydellinen, ei edes meillä. Valvoja tuo projektin eri vaiheisiin yhdet silmät lisää, jotka ovat varmistamassa sitä, että mikään yksityiskohta ei jää huomaamatta.
  • Yhteinen kieli sujuvoittaa. Usein rakennushankkeessa tulee eteen asioita, joita ei ole ollut tiedossa projektin alussa. Tällaisissa tilanteissa helpottaa, kun valvoja osaa ottaa kantaa teknisiin kysymyksiin asiakkaan puolesta. Tekeminen sujuvoituu ja nopeutuu.
  • Ajan ja huolen säästö. Valvoja huolehtii asiakkaan edusta projektin kaikissa vaiheissa, ja asiakas voi keskittyä omiin töihinsä. Valvoja hyväksyy suunnitelmat ja projektin vaiheet asiakkaan puolesta. Asiakas voi tulla vasta luovutuspalaveriin.
  • Varmuus siitä, että asiat on tehty hyvin. Jos asiakkaalla ei ole osaamista arvioida teknisiä ratkaisuja, hänelle voi jäädä epävarmuus siitä, onko asiat tehty viimeisen päälle hyvin. Valvojan peukku antaa lopullisen varmistuksen sille, että hanke on ollut hyvä.
  • Lisää lihaksia ongelmanratkaisuun. Me osaamme asiamme, mutta suhtaudumme hankkeisiimme nöyrästi. Erilaisen taustan omaava valvoja voi hyvin oivaltaa jotain, miten jokin yksityiskohta tai osa-alue voidaan tehdä vielä paremmin – tai ongelma yhdessä ratkaistaan. Paras lopputulos on kaikkien yhteinen etu.

Kyse on samasta asiasta kuin siinä, kun lääkäri konsultoi kollegaansa, kun hoidettavana on haastavampi potilas. Siitä, että saadaan asiakkaalle paras mahdollinen hoito.

Ammattitaitoa on ottaa asiat asioina eikä oman osaamisen kritiikkinä. Teksti paranee, kun sitä editoidaan. Samalla tavalla meidän hankkeista tulee entistäkin parempia, kun niissä on mukana osaava valvoja.

Tai vielä suoremmin: hyvän valvojan kanssa on helpompi tehdä laadukkaita hankkeita ja pysyä aikataulussa.

Jos projektissa kaikki menee hyvin, valvonnan konkreettista hyötyä on vaikea saada näkymään viivan alla. Se riski pitää ottaa. Valvoja voi säästää paljon sellaista, mikä voi olla vaikea muuttaa euroiksi. Vaakakupissa painaa paljon isompi mahdollinen hyöty silloin, jos projekti on monipolvinen tai vastaan tulee ongelmia tai paineita.

Näin vältät insinöörimiekkailun

Kaikesta hyvästä huolimatta valvonta ei aina suju parhaalla mahdollisella tavalla. Tavallisimpia haasteita on kaksi: insinöörimiekkailu ja riittävä resursointi.

Insinöörien keskinäisen viisastelun jalkoihin jääneet tietävät, että se ei ole aina mukavaa kuunneltavaa. Asioita voi tehdä monella tavalla eikä mikään niistä ole välttämättä väärin.

Yksinkertaisinta on, jos pelisäännöt sovitaan heti alussa sellaisiksi, että asiat nostetaan yhdessä pöydälle ja valvoja auttaa loppuasiakasta ymmärtämään, mistä on kyse. Tällöin valvoja on pikemminkin kylänvanhin tai neuvonantaja, joka ohjaa lempeästi eteenpäin. Tilaaja voi vaatia tällaista käytöskulttuuria jo alusta alkaen.

Haasteellista on myös se, jos valvontaan käytettävää aikaa rajoitetaan liian tiukasti. On järkevää varata valvojalle riittävästi aikaa perehtyä suunnitelmiin ja penkoa asioita tilaajan silmin. Meidän kokemuksen mukaan isoin hyöty saadaan, jos valvoja on mukana projektin alusta eli toteutussuunnittelusta alkaen.

Valvojan tehtävä on ajaa projektin kaikissa käänteissä asiakkaan etua, vaikka se olisi vastakkainen meidän etumme kanssa. Eikö siihen muka liity vastakkainasettelua? Ei oikeastaan. Asiakkaan etu on aidosti aina myös meidän etumme.

Johannes Rimpiläinen

Kirjoittaja on LeaseGreenin sijoittaja-asiakkaita palveleva asiakkuusjohtaja, joka uskoo siihen, että valvonnan hyöty noudattaa laskukaavaa 1 + 1 = 3. 

Kiitos hyvistä ajatuksista ja sparrauksesta Vahasen Jusu Kainulaiselle, joka katsoo asioita pöydän toiselta puolelta.  

Takaisin ylös