Kiinteistön energiatehokkuus

1 Lämpöpumput

Lämpöpumput keräävät ilmasta, maaperästä tai vedestä energiaa, jonka lähde on auringon ja maapallon ytimen tuottama lämpösäteily. Lämpöpumppu tuottaa sähkön, lämmönvaihtimien, kompressoreiden ja kylmäaineiden avulla lämpöenergiaa, jonka tuotanto kohoaa tekniikasta riippuen 2–4 kertaa niin suureksi kuin pumppujen tarvitseman sähkön kulutus.

Maalämpöpumppu on tyypillisesti hankintahinnaltaan kallein lämpöpumpputyyppi, mutta sen lämpökerroin säilyy korkeana myös kovilla pakkasilla. Poistoilmalämpö- ja ilmavesilämpöpumppuja voidaan hyödyntää silloin, kun maalämpöinvestoinnin hinta kohoaa liian korkeaksi tai jos talon sijainti estää maalämmön vaatimien energiakaivojen poraamisen.

Lue Tomi Mäkipellon blogi

2 Automaatio

Automaatio on kiinteistön taloteknisen järjestelmän aivot. Älykkään automaation avulla voidaan saavuttaa optimaalinen tasapaino tavoiteltujen olosuhteiden ja energiankulutuksen välille. Oikein ohjelmoitu ja ohjattu automaatio ylläpitää hyvät olosuhteet 10–15 prosenttia pienemmillä kustannuksilla kuin keskinkertainen järjestelmä – sään ja kiinteistön käytön muutoksia ennakoiden.

Suomalaisen kiinteistökannan automaation tila on keskimäärin välttävä. Käytössä olevat automaatiojärjestelmät ovat vanhoja tai automaatiota ei ole ollenkaan. Silloin taloa ohjataan alkeellisten yksikkösäätimien avulla. Mahdollisuudet tiedon analysointiin, käskyjen automatisointiin ja etäohjaukseen puuttuvat.

Tutustu referenssiin

3 Ilmanvaihto

Tuhansissa suurissa suomalaisissa kiinteistöissä käytetään edelleen alkuperäisiä ilmanvaihtokoneita ja puhaltimia, joita ohjataan alkeellisilla järjestelmillä. Poistoilman lämmön talteenotto puuttuu monista rakennuksista.

Energiaremontin osana toteutettavassa ilmanvaihdon modernisointiprojektissa arvioidaan kiinteistön ilmanjakoverkoston kokonaisuus: eri tilojen käyttötarpeet ja niiden tarvitsemat ilmamäärät. Sen jälkeen vaihdetaan energiaa tuhlaavat koneet ja toimilaitteet uusiin, rakennetaan lämmön talteenotto ja tarkennetaan ilmanvaihdon ohjausta antureiden avulla. Ne seuraavat muun muassa tilojen lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta.

Tutustu referenssiin

4 Aurinkosähkö

Aurinkosähkön kapasiteetti kohoaa kaikissa Pohjoismaissa nopeasti. Aurinkosähköpaneelien tuotantokustannukset ovat supistuneet viime vuosina niin jyrkästi, että investoinnit kannattavat myös pohjoisen oloissa.

Aurinkosähkö pienentää kiinteistön omistajien energiakustannuksia ja leikkaa sähkönkäytön kulutushuippuja. Se vähentää myös kattoon kohdistuvaa lämpösäteilyä, minkä ansiosta jäähdytystarve pienenee. Aiemmin vain rakennuksen suojaamiseen käytetty tuottamaton kattopinta-ala saadaan hyötykäyttöön. Aurinkosähköä voi pitää myös ulospäin näkyvänä viestinä kiinteistön omistajan vastuullisuudesta.

Lue Jussi Toivosen blogi

5 Jäähdytys

Suurten kiinteistöjen jäähdytyskoneet toimivat aiemmin itsenäisesti. Ne jäähdyttivät kylmäaineiden avulla veden, joka ohjattiin talon jäähdytysverkostoon. Pahimmillaan samaa taloa lämmitettiin ja jäähdytettiin samanaikaisesti.

Tänä päivänä suunnitellaan ja rakennetaan entistä enemmän järjestelmiä, jotka sekä jäähdyttävät että lämmittävät. Esimerkiksi konesalin viilentämiseen tarkoitetuista vedenjäähdyttimistä voidaan ottaa talteen lämpöä, joka hyödynnetään lämmityskaudella jossakin toisessa kiinteistön osassa. Toinen vaihtoehto on tehokas ilma-vesilämpöpumppu, joka lämmittää talvella ja jäähdyttää kesällä.

Lue lisää blogistamme

6 Led-valaistus

Nykyaikainen led-valaistus tuottaa saman määrän valotehoa jopa 90 prosenttia pienemmällä energiankulutuksella kuin vanhat valonlähteet. Ledien käyttöikä on huomattavasti pitempi kuin perinteisten ratkaisujen eli myös huollon ja kunnossapidon kustannukset pienenevät.

Ledien energiatehokkuutta kannattaa yleensä hyödyntää kiinteistön valaistusolosuhteiden parantamiseen. Ledejä on helppo suunnata, ja niiden sytyttämiseen tarvittava aika on tyypillisesti alle mikrosekunti. Uuden tehokkaan valaistuksen saaneet kiinteistön käyttäjät yllättyvät yleensä siitä, miten kasvanut valoteho vaikuttaa työympäristön viihtyvyyteen. Hyvä valaistus parantaa myös työturvallisuutta.

Tutustu referenssiin

Seitsemäs mahdollisuus?

TULEVAISUUDEN RATKAISUT. Kiinnostavimmat niistä liittyvät energian varastointiin ja vetyyn. Lämmitykseen ja viilentämiseen tarvittavaa energiaa voidaan varastoida jo nyt betonista rakennetun kiinteistön rakenteisiin, kun kiinteistöä ohjataan älykkään automaatiojärjestelmän ja olosuhdetietoja hyödyntävän big datan avulla.

Lähitulevaisuudessa myös sähkön varastointi muuttuu kannattavaksi, kun akkuteknologia kehittyy ja kiinteistökäyttöön sopivan kapasiteetin hinta laskee. Kiinteistö lataa akkuun sähköä silloin, kun sitä on edullisesti saatavilla, esimerkiksi tuulisen sään aikana.

Myös vetyyn kohdistuu kohdistuu kovia odotuksia – niin liikenteen kuin kiinteistöjenkin energianlähteenä. Ruotsissa on jo yksi taloyhtiö, joka on vaihtanut kaukolämmön vetyä hyödyntävien polttokennojen ja aurinkosähköpaneeleiden yhdistelmään. Vety valmistetaan aurinkoisina päivinä elektrolyysin ja aurinkosähkön avulla, varastoidaan painetankkiin ja käytetään myöhemmin polttokennossa, joka tuottaa lämmitykseen ja käyttöveteen tarvittavan sähkön. Omavaraisuusaste 100 %, päästöt nolla.

LeaseGreen seuraa teknologian kehitystä ja tuo uudet innovaatiot asiakkaiden saataville siinä vaiheessa, kun ne ovat antaneet riittävän vahvat näytöt teknisestä toimivuudesta ja kaupallisesta kannattavuudesta.