Catella | Asunnot

Viisi Catellan asuntorahastojen omistamaa taloyhtiötä vaihtoi LeaseGreenin avulla kaukolämmön maalämpöön. Lisäksi kahteen kiinteistöön asennettiin aurinkosähköjärjestelmä ja kahdessa modernisoitiin valaistusta. LeaseGreenin laskelmien mukaan tekniikan modernisointi leikkaa viiden kohteen lämmityslaskua 69 prosenttia ja CO₂-päästöjä 63 prosenttia.

”Energiakustannukset ovat nousseet voimakkaasti 2000-luvun aikana”, Catella Asset Managementin talousjohtaja Iiro Nurkkala sanoo.

Toinen tärkeä motiivi on vastuullisuus. Nurkkalan mukaan kyse ei enää ole korkealentoisista juhlapuheista vaan kiinteistösijoittamisen arvonmuodostuksen kovasta matematiikasta:

”Osa sijoittajista on valmiita maksamaan korkeamman hinnan eli tinkimään tuotto-vaatimuksistaan saadakseen omistukseensa vähäpäästöistä tai hiilineutraalia kiinteistökantaa. Matalammat päästöt heijastuvat jo nyt sekä kohteiden hintaan että niiden likviditeettiin. Catellan asuntorahastoissa on lukuisia sijoittajia, jotka eivät sijoita lainkaan sellaisiin rahastoihin, joilla vastuullisuusasiat eivät ole tarkassa seurannassa ja hoidossa.”

Catellan hallinnoimassa viidessä taloyhtiössä on yhteensä 308 asuntoa ja 26 000 m² bruttopinta-alaa. Talot sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Keravalla ja Tampereella. Joukkoon kuuluu neljä uudehkoa kerrostaloyhtiötä ja yksi rivitaloyhtiö. Kaikki kohteet ovat valmistuneet vuonna 2011. Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan taloyhtiön vuokra-asuntoihin rakennettiin maalämmön yhteydessä myös asuntokohtainen jäähdytys, joka tuotetaan samoilla lämpöpumpuilla ja samoista energiakaivoista kuin lämmityskin.

Catellan viiden kiinteistön yhteenlasketut CO₂-päästöt vähenevät lähes 300 tonnilla joka vuosi. Hiilijalanjälki kevenee yhtä paljon kuin 1500 meno-paluulentoa Berliiniin aiheuttaa.

As Oy Helsingin Vattuniemenkuja 8

Yksi energiaremontoiduista kohteista oli Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva As Oy Helsingin Vattuniemenkuja 8. Kohteeseen toteutettiin maalämpö ja -viilennys sekä valaistuksen modernisointi. Taloyhtiössä on 57 asuinhuoneistoa ja liiketiloja.

Asunnoissa oli keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Hankkeen tavoitteena oli kiinteistön ylläpidolliset säästöt ja ympäristöystävällisempi lämmitysmuoto. Suunnitteluvaiheessa mukaan otettiin toive viilennyksestä asuntoihin. Koko energiatarpeen kattavan energiakaivokentän toteuttamiselle tiedostettiin merkittävä tilahaaste: vapaata omaa tonttia ei juurikaan ollut, sillä maanalainen autohalli vie suurimman osan tontista. Tilanpuute ratkaistiin poraamalla autohallin lattiasta läpi. Tämä toi remonttiin omat haasteensa tilan korkeuden, remontin keston ja turvallisuuden kannalta.

Autohallin mataluuden vuoksi 3 metrin porakankien sijaan käytettiin 1 metrin porakankia. Matalassa tilassa poraaminen vei enemmän aikaa kuin ulkosalla, sillä yksi 300 metrin kaivo valmistuu matalassa tilassa tavanomaisen yhden päivän sijaan 2-3 päivässä. Porausvesien paineilmaletku vaati turvallisen reitityksen ulos autohallista ja poravaunun pakokaasuille järjestettiin erillinen ilmanvaihto. Yhteensä energiakaivoja porattiin 10 kappaletta.

Energiakaivoista kerätään lämmön lisäksi myös viilennysenergiaa asuntojen viilentämiseen. Tämä vaatii erillisen viilennysverkoston ja asuntokohtaiset viilennyslaitteet eli konvektorit. Viilennyksestä koituvat kondenssivedet kerätään kylpyhuoneen viemärin sijasta portaikossa kulkevaan kondenssiverkostoon.

Energiaremontin lopputulemana lämmitykseen ostettava energiamäärä on pudonnut noin 67 % ja lämmityksen CO₂-päästöt noin 90 %. Asukkaille uusi ympäristöystävällinen energiaratkaisu on myös parantanut asumisen miellyttävyyttä ympärivuotisesti parantuneen asumismukavuuden ja -olosuhteiden myötä.