Kiinteistöt muuttuvat pian tesloiksi

| Blogi |

Tavallisen Toyotankin hallintajärjestelmät päihittävät ne järjestelmät, joita käytetään miljoonien eurojen arvoisissa kiinteistöissä. Kiinteistöjen omistajat ansaitsevat itselleen paremman ratin ja polkimet.

Etätyöpäivä mökillä. Mitä asiakkaille kuuluu? Tarkistan lähes sadan kiinteistön tilanteen, muutamassa tunnissa.

  • Onko jossain haasteita energiankäytön suhteen? Johtuuko se ilmanvaihdosta, lämmityksestä tai huonosti toimivasta lämmön talteenotosta? Jääkö lämpöpumppujen hyötysuhde vajaaksi?
  • Entä millaiset olosuhteet rakennuksissa on?

Näissä kiinteistöissä on yhteensä 500 IV-konetta ja LTO-järjestelmää, sata lämmitysverkostoa, yli 30 lämpöpumppua ja kymmenen aurinkovoimalaa.

Ajattelette varmaan, että melkoinen urakka. Joskus ennen tähän kaikkeen olisikin mennyt viikko. Nyt saan pilvipalvelun avulla kaikki tiedot suoraan ruudulle jäsenneltynä ja reaaliaikaisesti. Kun tekniikka etsii ja tunnistaa ongelmat valmiiksi, voin käyttää aikani niiden ratkaisemiseen.

Tesla valloitti sähköautojen markkinat osittain siksi, että se liitti ensimmäisenä autot aidosti pilveen. Autot lähettävät valtavan määrän dataa analysoitavaksi joka päivä. Tuon datan pohjalta voidaan tunnistaa mahdollisia vikoja ennen kuin niistä aiheutuu harmia ja tuoda autoihin uusia ominaisuuksia.

Ajat illalla auton talliin ja aamulla huomaat, että autoosi on ilmestynyt uusia ominaisuuksia. Auto tuntuu jälleen uudelta.

Data on polttoaine

Data on koneoppimisen ja tekoälyn polttoaine. Mitä enemmän dataa, sitä paremmin koneoppimista ja tekoälyä voidaan hyödyntää uusien automatisoitujen toimintojen kehittämiseen.

Sama pätee rakennuksiin. Rakennuksen aivot ovat perinteisesti rakennusautomaatiojärjestelmä, jota voi verrata auton moottorin ohjausjärjestelmään. Ne vaihtelevat autoissa ja kiinteistöissä iän, merkin, mallin, käytössä olevan tekniikan ja säätötapojen mukaan. Autoissa kuitenkin on vakiintunut käyttöliittymä, joka on ydintoiminnoiltaan hyvin samanlainen. Meidän on vaikea kuvitella autoa ilman rattia, polkimia tai nopeusmittaria. Jos olet joskus ajanut autoa, pystyt pienen totuttelun jälkeen ajamaan mitä tahansa autoa.

Rakennuksissa ei ole tällaista vakiintunutta käyttöliittymää, vaan jokainen rakennus on yksilöllinen. Siksi ylläpidosta vastaava ihminen joutuu opettelemaan jokaisen rakennuksen prosessit ja tekniikan syvällisesti, jotta hän voi ajaa kiinteistöä parhaalla mahdollisella tavalla. Se vie aikaa, ja usein opettelu tapahtuu kantapään kautta. Harjaantuneen ammattilaisenkin on välillä hyvin vaikea hahmottaa kaikkien säätöjen vaikutusta eri toimintoihin.

Tilanne on samanlainen kuin jos yrittäisit ajaa autoa ilman ohjaimia ja mittaristoa. Kaasun ja nopeusmittarin sijaan sinun pitäisi hallita vauhtia vaihtamalla polttoaineen seossuhdetta tai ohjaamalla moottorin syöttöjännitettä. Entä jos nopeus- ja polttoainemittarissa olisi päivien viive niin kuin monien rakennusten energiankulutusraportoinnissa? Eli kun ajat tänään töihin, saat muutaman päivän päästä tiedon, onnistuitko pitämään vauhdin rajoitusten mukaisena ja polttoaineen kulutuksen maltillisena.

Tällaista toimintaa ei voi pitää kovinkaan älykkäänä. Siksi olemme kehittäneet alustan, johon liitettyjen rakennusten talotekniset prosessit on mallinnettu niin sanottujen digitaalisten kaksosten avulla. Pystymme puuttumaan tapahtumiin heti, eikä vasta siinä vaiheessa, kun tilanne näkyy käyttäjille, aiheuttaa tyytymättömyyttä tai liian suuren energialaskun.

Kaiken alla pysyy tietysti sama moottorinohjauslogiikka kuin autoissa. Ja jos mittaristossa palaa punainen valo, huoltomies kutsutaan paikalle diagnosoimaan tilannetta ja tarvittaessa säätämään ohjausta.

Itseohjautuva kiinteistö

Datan keräämisen mahdollisuudet on vain toinen puoli kolikkoa. Kerättyä dataa voidaan rikastaa ulkoisilla datalähteillä. Tällä rikastetulla datalla voidaan luoda uusia ominaisuuksia kiinteistön olemassa olevaan tekniikkaan. Miltä kuulostaisi, jos kiinteistösi oppisi oman datansa perusteella esimerkiksi liittymään kysyntäjoustomarkkinaan tai huomioimaan sääennusteen lämmityksessä?

Emme ole välttämättä kovin kaukana siitä päivästä, jolloin kiinteistö voi tehdä itselleen PTS-suunnitelman. Se seuraa laitteiden hyötysuhteen muutosta ja ennustaa, milloin on paras hetki huoltaa tai uusia laitteita. Näin kiinteistö säästää energiaa ja tasaa huipputehon tarvetta. Samalla käyttäjien viihtyvyys paranee, kun olosuhteet pysyvät tasaisina.

Ensimmäiset askeleet on jo otettu. Meidän digikaksosemme kerää, raportoi ja ohjaa kiinteistöjä jo nyt aktiivisesti. Kun dataa kertyy, me kehitämme ja luomme uusia älykkäitä malleja, jotka avaavat ovia ennen mahdottomilta tuntuviin toiminnallisuuksiin. Tuotamme lisäarvoa koko kiinteistön elinkaaren ajan.

Kyse ei ole siitä, tuleeko alustatalous rakennuksiin vai ei. Kyse on pikemminkin siitä, milloin se tapahtuu ja ketkä ottavat sen potentiaalin käyttöön ensimmäisenä. He pääsevät ensimmäisenä nauttimaan pilven tuomista hyödyistä ja kilpailueduista.

Kirjoittaja Ari Taiponen johtaa LeaseGreenin palveluliiketoimintaa. Hän huolehtii siitä, että LeaseGreenin digitalisaatiota hyödyntävät palvelut antavat asiakkaalle parhaan mahdollisen lisäarvon, tukevat elinkaarihyötyjen saavuttamista ja pitävät asiakkaat tyytyväisinä.

Tutustu muihin blogiteksteihin

Lataa lisää

Haluatko tietää enemmän?

1. Tilaa sähköpostiisi alan tuoreimmat uutiset ja kiinnostavimmat asiakastarinat.
2. Seuraat aitiopaikalta alan asiantuntijoiden näkemyksiä ja keskustelua.
3. Tutustut yrityksiin ja ihmisiin, jotka ovat energiatehokkuuden edelläkävijöitä.