Sivuagendasta huomion keskipisteeksi – Näin ilmastonmuutos myllertää kiinteistöalan 2020-luvulla

LeaseGreen
Hiilipäästöjen leikkaaminen kartuttaa jo nyt kiinteistöjen arvoa ja houkuttelee sijoittajia. Vastuullisuudesta tulee liiketoiminnan perusedellytys niin suuryhtiöissä kuin pk-yrityksissä.

LeaseGreenin tänään pidetty Hiilisuora-webinaari kutsui koolle Suomen parhaat asiantuntijat kiinteistösijoitus- ja ilmastosektorilta. Ideana oli saada tuoreita näkemyksiä siitä, miten ilmastotrendi muuttaa liiketoimintaa vuonna 2021 ja sen jälkeen.

Puheenvuoroissa hahmottui erittäin nopea muutos, joka leikkaa läpi koko liike-elämän. Ilmastopäästöjen vähentäminen ja yritysvastuu ovat siirtyneet juhlapuheista käytännön tekoihin. Kiinteistöalan sijoittajille on tarjolla win-win-tilanteita, joissa samat toimenpiteet parantavat sekä tulosta että ympäristön tilaa. Murros vaatii sitä, että kiinteistön omistaja on hereillä ja reagoi. Edelläkävijät käärivät voitot, ja perässähiihtäjät joutuvat vaikeuksiin.

Avauspuheenvuorossaan Varman varatoimitusjohtaja ja sijoituksista vastaava johtaja Reima Rytsölä (kuvassa) kuvaili, miten ilmastonmuutos vaikuttaa sijoittajien elämään.

 “Lyhyesti sanottuna todella isosti. Muutos on ollut nopea. Vielä kaksi-kolme vuotta sitten jouduimme erikseen perustelemaan Varman ilmastotavoitteita. Meiltä kysyttiin, miksi keskitymme sivuagendaan, kun meidän lakisääteinen mandaattimme on sijoittaa turvallisesti ja tuottavasti. Vastaukseni oli: juuri siksi.”

Toisin sanoen vastuullisuus tarkoittaa nyt nimenomaan turvallista ja tuottavaa sijoittamista. Rytsölän mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan varallisuuden arvoon ja sen allokaatioon. Varman tavoite on hiilivapaa salkku 2035 mennessä.

“Tämä on myös riskinhallintaa: meidän pitää ottaa tarkasti huomioon, miten eri omaisuuserät säilyttävät arvonsa”, Rytsölä sanoi.

Hän huomautti, että kiinteistöjen hiilijalanjäljessä on energiatehokkuuden lisäksi muitakin aspekteja, joista osa jää piiloon. Esimerkiksi betonin osuus globaaleista ilmastopäästöistä on kahdeksan prosenttia. On olennaista miettiä kiinteistöjen konversioita ja sitä, miten rakennusten elinkaarta voidaan pidentää.

Teslan arvo peilaa megatrendin mahtavuutta

Varman Rytsölän mukaan sillä on iso vaikutus ilmastotoimille, kun eri maissa sijoittajien tavoite on sama ja alalla muodostetaan koalitioita ja yhteenliittymiä. Eri puolilla planeettaa valmiudet ovat erilaiset, mutta muutos on nopea ja etenee kaikkialla samaan suuntaan.

“Pohjoismaat olivat pitkään edellä. Myös keskieurooppalaiset sijoittajat ovat hyvin valveutuneita. Yhdysvallat oli pitkään jälkijunassa, mutta viimeisen kahden-kolmen vuoden aikana julkiset eläkerahastot ovat sielläkin ottaneet ilmastoasiat vahvasti omakseen”, Rytsölä kuvaili. Varmalla on kansainvälisiä sijoituksia muun muassa Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa.

“Hyvä esimerkki yleisestä megatrendistä on sähköautovalmistaja Teslan osakkeen huima nousu. Teslan arvo on suurempi kuin koko muun autoteollisuuden yhteensä.”

Rytsölän mukaan vastuullisuus näkyy hyvin suoraviivaisella tavalla kiinteistösijoitusten valuaatiossa. Yksi esimerkki on ympäristösertifikaattien suosio.

“Viime vuosina ulkomaisten kiinteistösijoittajien kiinnostus Suomeen on kasvanut, etenkin prime-kiinteistöissä. Näille toimijoille sertifikaatit ovat erittäin tärkeitä. Mitä kauempana kotoa he toimivat, sitä suurempi merkitys näillä asioilla on.”

Kansainvälinen ilmastotyö harppoo isoin askelin

Sitran vanhempi neuvonantaja, pitkän linjan energia- ja ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen osallistui webinaariin Brysselistä käsin. Hänen mukaansa globaalit talkoot kasvihuonekaasujen vähentämiseksi voivat edistyä yllättävän nopeasti.

“Pitkään voi tuntua, ettei mitään tapahdu. Sitten voidaan mennä eteenpäin isolla rysäyksellä. Siltä näyttää nyt,  kun Kiina julkaisi monien muiden tavoin tavoitteen hiilineutraaliudesta. Jos ja kun Yhdysvallat asettaa oman aikataulunsa, silloin jo 2/3 maailman päästöistä on nollatavoitteiden piirissä. Kehitys on epälineaarista.”

EK:n johtava energia-asiantuntija Matti Kahra kuvasi alustuksessaan, kuinka uudet vihreät arvot leviävät yrityksissä.

“Hiilineutraaliudesta ja 1,5 asteen tavoitteesta on tullut yhteinen kiintopiste, johon tähdätään. Toimet leviävät koko arvoketjuun: isot yritykset edellyttävät koko toimitusketjulta päästölaskelmia, jolloin vaikutus ulottuu pk-yrityksiin. Myös sijoittajat edellyttävät ilmastoriskeihin tarttumista”, Kahra selitti.

Kahran mielestä yksi avaintekijä on päästöoikeuden hinta EU:ssa. Tällä hetkellä hinta on ennätyskorkealla, 35 eurossa. Ennusteiden mukaan hinta nousee lähivuosina 70–80 euroon.

“Hinnan pitääkin nousta, sillä se ajaa yritykset investoimaan päästövähennyksiin. Tällä on aivan keskeinen vaikutus yritysten kannattavuuteen ja liiketoimintaan.”

Kahra muistutti, että myös Kiinassa on syntymässä päästökauppajärjestelmä. Siitä tulee maailman suurin.

Ilmastotavoitteet jäävät haaveeksi, jos rakennuksiin ei tehdä parannuksia

LeaseGreenin johtajat Jonni Ahonen ja Essi Boije af Gennäs kertoivat näkemyksiään siitä, miten vastuullisuus muuttaa muotoaan kiinteistöalalla vuonna 2021.

“Kenttä muuttuu hyvin nopeasti. Viimeisen viiden vuoden aikana on nähty iso muutos. Ennen tuijotettiin melko lailla pelkkää opexia. Odotettiin pikavoittoja nollakustannuksilla ja kiinteistöjen olosuhteisiin kiinnitettiin vähemmän huomiota. ESCO-sopimukset olivat keskeisessä roolissa”, Boije af Gennäs sanoi.

Hänen mukaansa energiahankkeet nähdään nyt ensisijaisesti mahdollistajina. Hiilineutraalius kiinnostaa laajasti, samoin kiinteistöjen olosuhteet ja rakennusten elinkaari. ESCO-hankkeet ovat hiipuneet.

Jonni Ahonen ennusti omassa puheenvuorossaan, että hiilijalanjäljestä tulee vakiotyökalu kiinteistösijoittajien strategioiden implementointiin.

“Jos sijoittajan omistuksessa on paljon rakennuksia, ilman niiden parannuksia ei voida täyttää kunnianhimoisia vastuullisuustavoitteita. Energiatehokkuus on usein se viimeinen vetämätön vipu, kun kaikki muut asiat ovat kunnossa.”

Toisin kuin ennen, myös yksittäisten kiinteistöjen energiankäytön ratkaisut arvioidaan kattavan strategisen kriteeristön läpi.

“Vuonna 2021 kiinteistöalalla avataan sellaisia potentiaaleja, jotka eivät ole mahtuneet vanhoihin päätösraameihin. Ennen kaikkea nyt mietitään strategisia hyötyjä opex-hyötyjen lisäksi.”

Lainsäädäntö vähentää viherpesua ja selkeyttää pelisääntöjä

Webinaarin lopussa keskusteltiin säätelyn vaikutuksesta.

“Itse uskon markkinoiden itsesäätelyyn, mutta regulaatiolla on iso rooli maalin asettamisessa. Hiilineutraalius oli vielä viisi vuotta sitten ihan mahdoton ajatus, mutta nyt jo aika moni yritys tavoittelee sitä”, sanoi Varman Reima Rytsölä.

Rytsölän mukaan viherpesu on alalla yhä yleistä. Yhteiset termit ja ehdot tuovat selkeyttä ja auttavat sijoittajia ja muita toimijoita luovimaan eteenpäin.

Varmalla on oma kriteeristö, jolla mitataan yhteistyökumppaneiden vastuullisuutta, Rytsölä kertoi.

“Se ei kuitenkaan ole ehdoton edellytys yhteistyölle. Näen. että yksiselitteiset poissulkevat kriteerit eivät ole järkeviä vielä tässä vaiheessa.”

Oras Tynkkynen kuvaili, että ilmastotyö etenee yhteiskunnassa yleensä yritysten ja poliittisten päättäjien vuorovedoilla. EU-tasolla tapahtuu nyt paljon. Aikaisemmin EU-parlamentti puski kehitystä eteenpäin omin hartioin, mutta nyt komissio on tullut samaan rintamaan. Sen ansiosta EU:n kyky edistää ilmastoasioita on paljon parempi.

“Toki jäsenmaiden joukko on kirjava. Joukossa on Suomen ja Tanskan kaltaisia edelläkävijöitä ja sitten on esimerkiksi Puola, joka on ollut vastahakoinen. Hidas reagoiminen on tietenkin ymmärrettävää maassa, jonka talous perustuu lähes kokonaan kivihiileen. Tosin on sanottava, että Puolassa tuulienergia on lähtenyt nousuun ja sähköautoistakin puhutaan uudella tavalla.”

Takaisin ylös