Osta tulokset, älä teknologiaa

Aikamme ehkä tärkein energiateknologia taikoo puhdasta lämpöä maan alta ja vaikka pakkasilmasta.

Lämpöpumput keräävät ilmasta, maaperästä tai vedestä energiaa, jonka tyypillisin lähde on ympäristöön varastoitunut auringon säteilyenergia. Lämpöpumppu tuottaa sähkön, lämmönvaihtimien, kompressoreiden ja kylmäaineiden avulla lämpöenergiaa, jonka määrä on tekniikasta riippuen 2–4 kertaa niin suuri kuin pumppujen tarvitseman sähkön kulutus. Edellä mainittu lämpökerroin (COP, coefficient of performance) paljastaa lämpöpumpun energiatehokkuuden.

Parasta lämpöpumpuissa on niiden ylivoimainen energiatehokkuus: kun pumpulle syötetään yksi annos sähköä, se tekee kiinteistölle tekniikasta ja olosuhteista riippuen kahdesta neljään yksikköä lämpöä. Lämpöpumppujen kilpailukyky perustuu juuri tähän tehokkuushyötyyn.

Lämpöpumpuilla voidaan hyödyntää myös hukkalämpövirtoja, kuten rakennusten poistoilmaa ja teollisten prosessien hukkalämpöjä. Käytettävissä olevat lämmönlähteet vaihtelevat, ja niitä voidaan yhdistää erilaisiksi kokonaisuuksiksi.

Suomessa on yli miljoona asennettua lämpöpumppua, joista yleisin on yksinkertainen ja edullinen ilmalämpöpumppu (ILP). Suurten kiinteistöjen lämmittämiseen käytetään maalämpöpumppuja (MLP), poistoilmalämpöpumppuja (PILP) sekä ilma-vesilämpöpumppuja (IVLP).

Yhä yleisempää on, että maalämpöä varten porattuja energiakaivoja hyödynnetään myös jäähdytykseen. Lämmityksen ja jäähdytyksen yhdistäminen tyypillisesti on kannattavaa, kun yksi järjestelmä vastaa molemmista.

Näin logistiikkakeskus lämpenee 50 energiakaivon voimin
Sopiiko maalämpö kaupunkeihin?

Ei liikaa eikä liian vähän. Automaation ohjaama ilmanvaihto säästää energiaa ja tekee sisätiloista mukavia ja terveellisiä.

Yllättävän usein suurten rakennusten ilmanvaihtoa ei ohjata niiden käytön vaatimalla tavalla. Tällöin ilmanvaihdossa löytyy valtava säästöpotentiaali.

Energiaremontin osana toteutettavassa ilmanvaihdon modernisointiprojektissa tarkastellaan kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmän kokonaisuus: ilmanvaihtokoneet sekä niiden ohjaukset, eri tilojen käyttötarpeet ja niiden tarvitsemat ilmamäärät. Sen jälkeen vaihdetaan energiaa tuhlaavat laitteet uusiin, rakennetaan lämmöntalteenotto ja tarkennetaan ilmanvaihdon ohjausta antureiden avulla. Ne seuraavat muun muassa tilojen lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta. Jatkoon päässeet vanhat koneet tarkastetaan ja ilmanvaihtokanavat puhdistetaan.

Tarpeenmukainen ilmanvaihto (DCV, demand controlled ventilation) tarkoittaa sitä, että ilmaa vaihdetaan enemmän siellä, missä on enemmän kosteutta ja hiilidioksidia – ja vähemmän siellä, missä on tyhjää tilaa. DCV-ratkaisujen avulla voidaan säästää jopa 50–70 prosenttia puhaltimien tarvitsemasta sähköenergiasta ja jopa 30–40 prosenttia lämmityksen ja jäähdytyksen energiasta. Samalla täytyy tietysti huolehtia siitä, ettei ilmanvaihdon energiansäästöstä tule itsetarkoitusta.

Älykkäässä ilmanvaihdossa hiilidioksidianturit kertovat järjestelmälle jatkuvasti, kuinka paljon ilman pitää vaihtua. Sähköä kuluu tulo- ja poistoilman liikuttamiseen täsmälleen tarvittava määrä eikä yhtään enempää. Lämmintä ilmaa puhalletaan vähemmän taivaalle, joten samalla säästyy myös lämmitysenergiaa.

Näin ilmanvaihdon modernisointi säästää oikeustalon kustannuksia

Energiaremonttien isoimmat säästöt saadaan usein ottamalla poistoilmaan tai muuhun ns. hukkaenergiavirtaan sitoutunut lämpöenergia hyötykäyttöön. Hukkalämmön hyödyntämistä kutsutaan myös energian kierrättämiseksi.

Vanha tapa on puhaltaa taivaalle ilma, joka on juuri saatu lämpimäksi kalliilla energialla. Järkevämpi tapa on ottaa lämpö tarkasti talteen ja korvata sillä ostoenergiaa. Mitä korkeammaksi energian hinta nousee, sitä kannattavampi investointi lämmön talteenotto on. Hiilijalanjäljen pienentäminen on toinen tärkeä ajuri.

Usein lämpö otetaan talteen lämpöpumppujen avulla. Lämpöpumppujen teknisen kehityksen ansiosta haaleatkin lämpötilat voidaan hyödyntää kannattavasti.

Verraten uusi tapa hyödyntää ilmanvaihdon hukkalämpöä on injektoida se maalämpökaivoihin. Lämpökaivojen regeneroiminen nostaa järjestelmän hyötysuhdetta. Samalla energia saadaan takaisin hyötykäyttöön.

Näin lämpöpumput mahdollistavat energiankierrätyksen

Automaatio on kiinteistön taloteknisen järjestelmän aivot. Älykkään automaation avulla voidaan saavuttaa optimaalinen tasapaino tavoiteltujen olosuhteiden ja energiankulutuksen välille. Oikein ohjelmoitu ja ohjattu automaatio ylläpitää hyvät olosuhteet 10–15 prosenttia pienemmillä kustannuksilla kuin keskinkertainen järjestelmä – kiinteistön käytön muutoksia ennakoiden.

Vastuulliset kiinteistönomistajat tarkastavat automaation modernisointitarpeen vähintään kymmenen vuoden välein. Uuden järjestelmän hankintapäätöksessä kannattaa huomioida tarkastelun alla olevan tapauksen elinkaaren vaihe, koska järjestelmän käyttöaika on pitkä.

Lähes kaikkien LeaseGreenin toteuttamien energiaremonttien ytimeen kuuluu automaatiojärjestelmän tason parantaminen tai laajamittainen modernisointi. Työ alkaa kiinteistön käyttötarpeen ja järjestelmän suorituskyvyn arvioinnista. Laitteiden toimivuus, liitettävyys ja älykkyys tarkistetaan. Säädöt muutetaan tarpeen mukaisiksi, jolloin esimerkiksi ilmanvaihdon voimakkuus elää sen mukaan, kuinka paljon sisätiloissa on ihmisiä. Olosuhteet paranevat ja energiaa säästyy. Automaatiojärjestelmän modernisointi on investointi, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Näin automaatio säästää Oriolalle 2,5 miljoonaa euroa

Automaatiojärjestelmän toimintaa pystytään varmistamaan ja entisestään tehostamaan liittämällä kiinteistö LeaseGreenin optimointipalveluun. Esimerkiksi älykäs lämmitysjärjestelmä osaa lukea sääennustetta ja nostaa tehoa automaattisesti hiukan ennen kuin kylmä rintama iskee. Kun sää lauhtuu, järjestelmä pudottaa tehoa juuri oikeaan aikaan.

Lue, miten kiinteistöt muuttuvat tesloiksi

Aurinkopaneelien avulla tehdään nyt hiilineutraaleja rakennuksia.

Aurinkosähkö pienentää kiinteistön omistajien energiakustannuksia ja leikkaa päivän kulutushuippuja. Se vähentää myös kattoon kohdistuvaa lämpösäteilyä, minkä ansiosta jäähdytystarve pienenee. Aiemmin vain rakennuksen suojaamiseen käytetty tuottamaton kattopinta-ala saadaan hyötykäyttöön. Aurinkosähköä voi pitää myös ulospäin näkyvänä viestinä kiinteistön omistajan vastuullisuudesta.

Aurinkosähköön sijoitettu pääoma tuottaa tyypillisesti Suomessa yhtä suuren tai hieman suuremman tuoton kuin kiinteistösijoitukset keskimäärin. Jos omalla katolla tai tontilla tuotettu aurinkosähkö käytetään kokonaan paikan päällä, järjestelmä saattaa tarjota omistajalleen 6–8 prosentin vuosituoton. Yhä useammat kiinteistön omistajat selvittävät oman aurinkosähkön hyödyntämistä jäähdyttämiseen tai sähköautojen lataukseen.

Hyvä nyrkkisääntö aurinkosähkön potentiaaliselle tuotannolle Etelä-Suomessa on 0,8–0,9 megawattituntia sähköä vuodessa yhtä asennettua kilowatin tehoa kohti.

Aurinkosähköjärjestelmä on teknisesti varsin yksinkertainen kokonaisuus: aurinkopaneelien tuottama tasavirtasähkö (DC) tuodaan invertterille, joka muuntaa sen kiinteistön verkkoon sopivaksi vaihtovirraksi (AC). Järjestelmä linkittyy automaation avulla kiinteistön muuhun energiajärjestelmään.

Näin OP-Vuokratuotto muuttaa kiinteistöportfolionsa hiilineutraaliksi

Näin auringon energiaa voi käyttää hallien lämmitykseen

Aurinkoenergialla voi kypsyttää myös banaaneja

Miltä kuulostaa 90 prosentin säästöt valaistuksen sähkönkulutuksessa? Led-tekniikan avulla se on mahdollista – ja samalla paranee valoteho.

Nykyaikainen led-valaistus tuottaa saman määrän valotehoa jopa 90 prosenttia pienemmällä energiankulutuksella kuin vanhat valonlähteet. Ledien käyttöikä on huomattavasti pitempi kuin perinteisten ratkaisujen eli myös huollon ja kunnossapidon kustannukset pienenevät.

Ledien energiatehokkuutta kannattaa yleensä hyödyntää kiinteistön valaistusolosuhteiden parantamiseen. Ledejä on helppo suunnata, ja niiden sytyttämiseen tarvittava aika on tyypillisesti alle mikrosekunti. Uuden tehokkaan valaistuksen saaneet kiinteistön käyttäjät yllättyvät yleensä siitä, miten paljon kasvanut valoteho vaikuttaa työympäristön viihtyvyyteen. Hyvä valaistus parantaa myös työturvallisuutta.

Led-teknologian hinta on laskenut niin voimakkaasti viime vuosina, ettei valaisinten uusimista enää tarvitse viivyttää taloudellisten syiden takia. Takaisinmaksuajat jäävät hyvin lyhyeksi, tyypillisesti 2–6 vuoteen.