Tomi Mäkipelto: Uusi laki velvoittaa suuret yritykset energiatehokkuustyöhön

Tomi Mäkipelto
Jokainen energiatehokkuuteen sijoitettu euro tuottaa keskimäärin neljän euron hyödyn. The New York Times kirjoitti äskettäin, että energiatehokkuus tarjoaa ”mittavat tuotot käytännöllisesti katsoen ilman riskiä”.

Tomi Mäkipelto 2.3.2015 

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on laskenut, että jokainen energiatehokkuuteen sijoitettu euro tuottaa keskimäärin neljän euron hyödyn. The New York Times kirjoitti äskettäin, että energiatehokkuus tarjoaa ”mittavat tuotot käytännöllisesti katsoen ilman riskiä”.

Tämä logiikka toimii myös Suomessa – kunhan energiatehokkuushanke suunnitellaan ja toteutetaan oikein. Energiatehokkuuden parantaminen on hyvä uutinen kansantaloudelle ja energiajärjestelmälle. Kiinteistöjen omistajien kustannukset putoavat. Yritysten kilpailukyky vahvistuu ja kuluttajien ostovoima vahvistuu.

Näiden syiden ja EU:n velvoitteiden vuoksi Suomikin on säätänyt erityisen energiatehokkuuslain, joka astui voimaan vuoden 2014 lopussa.

Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuret suomalaiset yritykset (yli 250 työntekijää tai yli 50 milj. euron liikevaihto) järjestämään energiakatselmuksen neljän vuoden välein. Katselmuksen toteuttamista varten on nimettävä vastuuhenkilö, joka valmistelee energiakatselmukseen kuuluvat kohdekatselmukset. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva yrityksen energiankulutuksen profiilista ja energiatehokkuutta parantavista toimista. Sitten laaditaan raportti.

Energiatehokkuuslain toteuttamista valvoo Energiavirasto. Kannustimena on uhkasakko. Energiaviraston mukaan energiakatselmuksen ”laiminlyönti tulee kalliiksi”.

Energiatehokkuuslaki on yksi uusi velvoite satojen muiden velvoitteiden päälle. Muutos ei kuitenkaan muodostu kohtuuttoman raskaaksi, jos energiatehokkuuden kehittäminen kuuluu jo entuudestaan yrityksen liiketoiminnan arkeen.

Useimmissa tapauksissa tehokkain ratkaisu on kuitenkin katselmustoiminnan ulkoistaminen aiheeseen erikoistuneelle asiantuntijalle. Ekspertin ei tarvitse käyttää asioita perusasioiden selvittämiseen. Hän tuntee mutkat ja näkee kuopat ajoissa. Ekspertin asiakas voi keskittyä niihin asioihin, joita hän ei voi ulkoistaa kenellekään muulle.

Kirjoittaja on diplomi-insinööri, kauppatieteen tohtori ja toimitusjohtaja, jonka yritys LeaseGreen Group kehittää energiansäästöpalveluja yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille.

Takaisin ylös