Sipoon Söderkullassa sijaitsevan tehtaan ilmanvaihtoa ja lämmitystä ohjaava automaatio oli tullut tiensä päähän. Rakennuksissa työskentelevät työntekijät palelivat kylmimpien kuukausien aikana. Ja kun pakkaset väistyivät, tehtaassa hikoiltiin. Automaation ja sen ohjaaman kiinteistötekniikan suorituskyky ei riittänyt. Vanhentuneen järjestelmän energiatehokkuus edusti vaatimatonta tasoa. Ikääntyneiden, lukuisista erilaisista paloista koottu kokonaisuus heijastui myös huollon ja kunnossapidon kustannuksiin.

Edellä mainittu yritys on K. Hartwall Oy Ab, yksi Pohjoismaiden suurimmista sinkityslaitoksista. K. Hartwall valmistaa kaupan ja teollisuuden käyttöön metallisia rullakoita ja rullavaunuja. Yritys on perustettu vuonna 1932 ja sillä on pitkälle toistasataa työntekijää.

K. Hartwall on ainutlaatuinen yritys, yksi oman alansa parhaimmista. Kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyvien mahdollisuuksien suhteen sen tarina on kuitenkin varsin tyypillinen tapaus:

Suomessa on tuhansia teollisuuskiinteistöjä, joiden ytimessä pyörii nykyaikainen ja tehokas tuotannon prosessi. Seinät seisovat jämäkästi eikä katto vuoda. Laitoksen ikääntyneet ilmanvaihdon ja lämmityksen järjestelmät eivät kuitenkaan selviä tehtävistään tyydyttävästi.

Yksi yrityksen kilpailukyvyn keskeisistä osa-alueista – kiinteistöjen energiankäyttö – on jäänyt muiden tärkeiden asioiden jalkoihin.

Vähentää säädön ja huollon tarvetta

K. Hartwallin kiinteistöt on rakennettu vuosina 1982–83. Kokonaisuuteen kuuluu kolme rakennusta, joiden kerrosala on yhteensä 13 000 m2. Jokaisessa rakennuksessa on ollut aiemmin ilmanvaihdolle ja lämmitykselle omat järjestelmät, joita on pitänyt säätää manuaalisesti. Vuosien varrella järjestelmiin on liitetty uusia kokonaisuuksia ja komponentteja. Työt on suunniteltu ja toteutettu erillisinä projekteina, eikä kukaan ole ehtinyt miettiä laajempaa kokonaisuutta.

Keväällä 2018 K. Hartwall päätti käynnistää energiaremontin, jonka ytimessä oli kiinteistötekniikan kokonaisvaltainen tarkastelu.

Tämä ei suinkaan tarkoittanut sitä, että kaikki vanha räjäytettäisiin. K. Hartwall päätti arvioida kokonaisuuden tilan yhdessä ulkopuolisen palvelutoimittajan kanssa, joka tekee ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä ja modernisoinneista, määrittelee jatkoon pääsevät komponentit, laskee elinkaarikustannukset ja ottaa vastuun uudistettavan kokonaisuuden toimivuudesta.

K. Hartwall valitsi tämän työn toteuttajaksi LeaseGreenin, joka on tehnyt vaativia energiaremontteja jo lähes kahteensataan suomalaiseen teollisuus- ja toimitilakiinteistöön. LeaseGreen päätyi perusteellisen kartoitustyön jälkeen siihen, että K. Hartwallin kilpailukyvyn ja elinkaarikustannusten kannalta paras ratkaisu olisi rakennusautomaation ja ilmanvaihdon uudistaminen. Kolmen rakennuksen erilliset automaatioratkaisut yhdistettäisiin yhdeksi laajennetuksi Fidelix-järjestelmäksi, jota on helpompi hallita kuin aiempia virityksiä.

Samassa yhteydessä sinkittämöön rakennettaisiin lämmöntalteenottojärjestelmä, joka parantaa lämmityksen energiatehokkuutta talvella ja viilentää taloa kesällä. Samalla hitsauskaasujen haitalliset partikkelit suodatettaisiin pois. Uusi sähkösuodatusjärjestelmä parantaisi tuntuvasti jig-hitsaamossa toimivien ammattilaisten työskentelyolosuhteita.

Laatu on tärkeämpi kuin aika

Työn toteuttajan kannalta mielenkiintoinen ratkaisu oli K. Hartwallin ehdotus siitä, ettei työn valmistumiselle asetettaisi tiukkaa aikataulua. K. Hartwallin tuotantojohtaja Tom Martin korosti toistuvasti tilaajan tärkeintä tavoitetta:

Investointien suunnittelu ja toteutus tehtäisiin mahdollisimman huolellisesti ja laadukkaasti.

Yksittäisillä viikoilla ei ollut merkitystä projektissa, jonka elinkaarivaikutukset ulottuvat pitkälle 2030-luvulle saakka.

Jokainen suuri kiinteistö on ainutlaatuinen kokonaisuus. Teknisten järjestelmien uudistaminen vaatii jopa useiden satojen muuttujien huomioimista. K. Hartwallin linjaus deadlinestä – tai pikemminkin sen sivuuttamisesta – vähensi luultavasti haasteita, joihin projektin toteutuksessa aina törmätään.

Energiaremontin suunnitteluun varattu riittävä aika edistää muun muassa ilmanvaihdon mitoitusten määrittelyä oikein. Kun mitoitus tehdään huolellisesti ja todellisuuteen perustuvilla ilmamäärillä, karkeita arviomitoituksia ei tarvitse tehdä. Älykkäin ratkaisu on, että ilmaa vaihdetaan tarpeen mukaan eikä varmuuden vuoksi roimasti liikaa.

Poikkeuksellisen kovat olosuhteet

K. Hartwallin tapauksessa suunnittelun haasteita lisäsivät sinkittämön poikkeukselliset olosuhteet. Tuotantolaitoksen ilmassa on syövyttäviä suolahappohöyryjä, mikä asettaa erityiset vaatimukset materiaalien kestävyydelle. Siksi tehtaan lämmöntalteenottoratkaisun materiaaliksi valittiin muovi. Muut materiaalit eivät tarjonneet kestävää ratkaisua koviin olosuhteisiin.

Innovatiivisuutta vaadittiin myös hitsauskaasujen suodatuksessa. Ne kerätään nyt kohdepoistosta yhteen putkeen, imetään sähkösuodattimen läpi ja palautetaan talvella puhtaina takaisin tuotantotilaan. Aiemmin käryt puhallettiin suoraan pihalle, mutta ne veivät mukanaan myös lämpimän sisäilman sisältämän energian. K. Hartwallilla oli muuten erinomainen hitsausprosessi, mutta lämmöt karkasivat harakoille.

K. Hartwallin uuden energiajärjestelmän suunnittelu alkoi tammikuussa 2018. Työ eteni ripeästi, ja uuden kokonaisuuden käyttöönottoon päästiin jo syksyn alussa.

Tavoitteena on, että K. Hartwallin modernisoitu kiinteistötekniikka toimii yhtenä kokonaisuutena ja säätää laitteistoja kiinteistöjen sisäilman ja sään olosuhteiden mukaan. K. Hartwallille toteutetut investoinnit parantavat kiinteistön olosuhteita, säästävät energiaa ja pienentävät toiminnan CO2-päästöjä.

Kustannussäästöjen arvioidaan kohoavan jopa 2 miljoonaan euroon investointien elinkaarena aikana. K. Hartwallin tekemän investoinnin tuoton ennustamme nousevan yli 20 prosenttiin.

Huollon ja kunnossapidon kustannukset alenevat, kun järjestelmät toimivat oikein. Kiinteistötekniikan valvonta helpottuu, koska kaikki hälytykset on koottu yhteen paikkaan. Turhauttavan säätämisen määrä vähenee.

Toisin sanoen: K. Hartwall parantaa kilpailukykyään leikkaamalla turhan energiankulutuksen pois.

Suomalaisessa teollisuudessa on paljon tällaisia piileviä mahdollisuuksia. Energiajärjestelmän modernisointi parantaa sisäilman laatua ja helpottaa olosuhteiden hallintaa. Tuloksena on viihtyisämpi ja turvallisempi työympäristö ihmisille ja vakaampi lämpötilan ja ilmankosteuden yhdistelmä tuotannon prosesseille.

Kirjoittaja Tomi Mäkipelto on LeaseGreenin toinen perustajaosakas ja yhtiön toimitusjohtaja. Kirjoitus julkaistiin ensimmäisenä teollisuuden kunnossapidon teemoihin erikoistuneessa Promaint-lehdessä.