Mäkipellon blogi: Näin hillitään ilmastopolitiikan kipua

Tomi Mäkipelto
Energiatehokkuudessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia, jonka hyödyntäminen säästää rahaa ja pienentää päästöjä.

22.1.2014 / Tomi Mäkipelto

EU on saamassa uuden ilmastotavoitteen. Komissio ilmoitti tänään, että se ehdottaa vuoden 2030 tavoitteeksi 40 prosentin päästövähennystä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Aiempi vuoden 2020 tavoite oli 20 prosentin pudotus.

Uusi tavoite on EU:n vastaus kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n joulun alla julkistamaan raporttiin, jonka mukaan ilmaston lämpenemisen riskit ovat osoittautuneet entistäkin suuremmiksi. EU:n toimet lisäävät painetta entistäkin tehokkaampaan energiankäyttöön.

Tämä on varmasti kipeä asia varsinkin suurille energiankäyttäjille. Energiatehokkuudessa on kuitenkin paljon käyttämätöntä potentiaalia, jonka hyödyntäminen säästää rahaa ja pienentää päästöjä. Olemme löytäneet järkeviä mahdollisuuksia jopa äskettäin rakennetuista tai remontoiduista kohteista.

Kasvihuonekaasuja rajoittavan tavoitteen lisäksi EU-komissio asetti unionitason tavoitteen uusiutuvan energian osuudelle (27 %), mutta se ei sido yksittäisiä jäsenmaita.

Uusi malli tarjoaa Suomelle ja muille EU-maille aiempaa enemmän liikkumatilaa. Ne voivat nyt itse päättää keinoista, joiden avulla päästötavoitteeseen pyritään. Aiemmin tavoitteena olleesta uusiutuvan energian velvoitteesta (20 %) luovutaan päällekkäiseen ohjaukseen kohdistuneen ankaran kritiikin takia. Kolmas ilmastopolitiikan kulmakivi on energiatehokkuus, jota tarkastellaan myöhemmin tänä vuonna valmisteilla olevan energiatehokkuusdirektiivin yhteydessä.

En ole huolissani komission tulevista linjauksista, koska energiatehokkuus on yleensä tehokkain ratkaisu päästöjen vähentämiseen. Työtä on joka tapauksessa todella paljon.

Kirjoittaja on diplomi-insinööri, kauppatieteen tohtori ja toimitusjohtaja, jonka yritys LeaseGreen Group kehittää energiansäästöpalveluja yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille.

Takaisin ylös