Jere Kilpi: Kuntien kiinteistöt tuunauksen tarpeessa

Jere Kilpi
Oman selvityksemme mukaan kunnat voisivat säästää jopa 150 miljoonaa euroa vuodessa investoimalla nykyaikaiseen kiinteistöjen talotekniikkaan. Tällä summalla voitaisiin palkata kuntiin esimerkiksi 5000 lastenhoitajaa.

Jere Kilpi 11.11.2015

Suomalaiset kunnat leikkaavat päästöjään ja säästävät miljoonia euroja energiakuluistaan. Hiilineutraalia tulevaisuutta kohti pyrkivien kuntien määrä on 26 ja niissä asuu noin 400 000 ihmistä.

Tiedot kävivät ilmi jutusta, jonka Hesari julkaisi pari päivää sitten. Uutinen on totta kai myönteinen, mutta ilmiön mittakaava on vielä vaatimaton.

Edellä mainituista luvuista on helppo laskea, että viiden miljoonan suomalaisen asuttamissa kunnissa kunnianhimoinen energiansäästötyö on vasta alussa. Oman firmamme tuoreen selvityksen mukaan kunnat voisivat säästää jopa 150 miljoonaa euroa vuodessa investoimalla nykyaikaiseen kiinteistöjen talotekniikkaan. Tällä summalla voitaisiin palkata kuntiin esimerkiksi 5000 lastenhoitajaa.

Julkisen sektorin kannattaa leikata ensin energiasta ja vasta sitten – jos on pakko – työntekijöistä ja kansalaisille tärkeistä palveluista.

Syken professori Jyri Seppälä sanoi Hesarissa, että Suomi on täynnä fiksuja energiansäästöratkaisuja. Monet niistä ovat niin sanottuja matalalla roikkuvia hedelmiä, helposti ja kustannustehokkaasti käyttöön otettavia teknologioita. Kyse ei ole mistään rakettitieteen uusimmista saavutuksista vaan kovassa arjen käytössä luotettavuutensa todistaneista koneista ja laitteista.

Kuntien vanhentuneet palvelurakennukset kuuluvat Suomen rakennuskannan heikoimpiin osiin. Kiinteistöjen talotekniikan uudistaminen pienentäisi rakennusten korjausvelkaa ja tarjoaisi tilaisuuden myös rakennusten olosuhteiden kohentamiseen. Investoinnit älykkääseen ja tehokkaaseen ilmanvaihtoon parantavat sisäilman laatua. LED-valaistus tarjoaa enemmän valotehoa rajusti pienemmällä energiankulutuksella.

Kuntien kannattaa tarttua energiatehokkuuden mahdollisuuksiin myös siksi, että ne voivat mitoittaa paikallisen energiantuotannon kapasiteetin oikein. Todellinen tarve tiedetään vasta sitten, kun kustannustehokkaat energiansäästön keinot ovat käytössä.

Kuntien omistamien energiayhtiöiden riskit ovat kasvaneet sähkön markkinahintojen pudotuksen myötä. Myös kaukolämmön kilpailukykyyn kohdistuu suuria paineita. Jos turhaa energiankulutusta ei leikata pois, kunnat joutuvat investoimaan enemmän tuotantoon. Tämän lisälaskun maksavat lopulta kuntien asukkaat ja yritykset.

Hyvä esimerkki uudenalaisesta ajattelusta on Helsingin tuore päätös energiantuotannon kehittämisestä. Helen päätti, ettei se toteutakaan suuria ja kalliita vanhan teknologian laitoksia ja valitsi niiden sijaan hajautetun tuotannon mallin, jonka kulmakivenä on uusi teknologia.

Energiatehokkuudella on varmastikin keskeinen rooli Helenin tulevan tuotannon mitoituksessa. Olkoon uusi teknologia kuinka tehokasta hyvänsä, sitäkään ei kannata ostaa yhtään enempää kuin oikeasti tarvitsee.

Vähempi riittää, kun rakennusten ilmanvaihdosta ja valaistuksesta revitään löysät pois ja automaatio säädetään huippuvireeseen. Rahaa jää enemmän muihin hyviin tarkoituksiin.

Kirjoittaja on LeaseGreenin asiakkuuksista ja myynnistä vastaava johtaja.

Takaisin ylös