Panet siihen yhden rahan ja saat kolme takaisin

Jerry Pasanen
Miksi Suomessa puhutaan niin paljon kalliista ja ikävistä päästöjen vähentämisen ratkaisuista mutta niin vähän keinosta, joka ei vähennä kenenkään hyvinvointia vaan parantaa sitä?

Tampereella tapahtui outo tapaus muutamia viikkoja sitten. Olimme odottaneet innolla, että kuulisimme Energiamessuilla kansainvälisen arvion suomalaisen energiajärjestelmän tilanteesta, uhkista ja mahdollisuuksista. Lavalle astelikin kansainvälisen energiajärjestön IEA:n johtaja Paul Simmons joka kertoi, miten iloinen hän on Suomesta, ”pienestä maasta, jolla on suuri ääni”.

Mutta ensin Simmons puhui maailman tilanteesta: päästöistä, jotka pitäisi saada käännettyä laskuun melkeinpä välittömästi. Hänen mukaansa tämä vaatii isoja päätöksiä ja mittavia investointeja, mutta on kyllä tehtävissä. IEA:n tiekartan mukaan 44 prosenttia Pariisin sopimuksen tarvittavista päästöjen leikkauksista tulee energiatehokkuudesta. Uusiutuvien energianlähteiden osuus on 36 prosenttia. Myös ydinvoimalla on merkittävä rooli: 6 prosenttia.

Sitten Suomeen. Simmons kehui, kuinka hienosti suomalaisten CO2-päästöt supistuvat, liikennettä lukuun ottamatta. Myös lämmityksessä pitäisi päästä eroon fossiilisista polttoaineista.

Yleisesti ottaen Suomen tarina on kuitenkin myönteinen, Simmons sanoi. Erityisesti hän hehkutti bioenergian mahdollisuuksia, eturivissä istuneen ministeri Kimmo Tiilikaisen iloksi. Sitten IEA-johtaja kysyi, miten Suomi voisi säilyttää sähkön ja lämmön yhteistuotannon. ”Se olisi tärkeää”, Simmons korosti, samaan tapaan kuin kotimaisen energiateollisuuden edustajat ovat tehneet. Lämpöpumput ja bioenergia voisivat tarjota ratkaisun, jotta suomalainen kaukolämpö olisi joustavampaa ja saastuttaisi vähemmän.

Energiatehokkuus: et menetä rahaa vaan tienaat sitä

Energiatehokkuuden roolin Paul Simmons sivuutti esityksessään lähes täydellisesti. Globaalisti kaikkein merkittävin ja kustannustehokkain keino jäi mainitsematta, kun puhuja arvioi Suomen mahdollisuuksia.

Tämä oli hämmentävää ja yllättävää, sillä IEA:n omat aiemmin julkistamat tilastot ovat osoittaneet, että esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuutta suomalaiset ovat parantaneet 2000-luvulla selvästi hitaammin kuin ruotsalaiset. Samantapainen potentiaali näkyy myös teollisuudessa.

IEA:n arkistoissa on vaikka kuinka paljon aineistoa, joka puhuu energiatehokkuuden puolesta. Kustannustehokkuus on yksi sen arvokkaimmista ominaisuuksista. Älykkääseen ilmanvaihtoon, lämmitykseen, jäähdytykseen, valaistukseen ja automaatioon tehtävät investoinnit maksavat tyypillisesti vähemmän kuin niiden tuottamien säästöjen arvo on.

Et siis menetä rahaa vaan tienaat sitä, kun parannat energiatehokkuutta.

IEA: Valtava potentiaali hyödyntämättä

Täsmälleen samana päivänä, kun Paul Simmons oli puhumassa Tampereella, IEA julkaisi Pariisissa laajan selvityksen (Energy efficiency 2018 – analysis and outlooks to 2040) energiatehokkuuden merkityksestä matkalla vähähiiliseen maailmaan.

Selvityksen pääviesti oli, että ”valtava potentiaali on edelleen hyödyntämättä”. Potentiaali perustuu nykyisiin tunnettuihin teknologioihin, joiden hyödyt vaikuttavat laajasti niin kansalaisiin, yrityksiin kuin yhteiskuntaankin. Esimerkiksi kotitaloudet säästäisivät vuosittain maailmanlaajuisesti 550 miljardia dollaria, jos energiatehokas teknologia hyödynnettäisiin optimaalisella tavalla.

IEA:n mukaan energiatehokkaan maailman rakentaminen vaatii alan investointien kaksinkertaistamista vuoteen 2025 mennessä. Nämä panokset tulevat kuitenkin takaisin keskimäärin kolminkertaisina, pelkkinä taloudellisina hyötyinä. Laitat siis yhden rahan energiatehokkuuteen ja saat takaisin kolme.

Viisi rahaa takaisin plus pienempi hiilijalanjälki

Parhaiden hankkeiden kannattavuus nousee tuotakin korkeammaksi. Tällainen esimerkki on muun muassa Helsingin Sanomia painavan Sanomalan energiaremontti, jossa saavutettiin 20 prosentin leikkaus painotalon energiankulutukseen ja CO2-päästöihin. Sanoma-konsernin kiinteistöjohtajan Ville Kivelän mukaan energiaremontin investointien takaisinmaksuaika jää 2–3 vuoteen, minkä jälkeen ne hakkaavat Sanomalle tuottoja uusien koneiden elinkaaren ajan eli vähintään 15 vuotta.

Voimme sanoa, että kun laitamme energiatehokkuuteen yhden rahan, saamme takaisin viisi rahaa ja selvästi pienemmän hiilijalanjäljen, Kivelä sanoi hankkeen toteutuksesta kertovassa uutisessa.

Toinen tuore tapaus on Turussa sijaitseva liikerakennus, jonka omistaja on Etola Kiinteistöt. Siellä tavoitteeksi otettiin 35 prosentin energiansäästö, mutta kohteen kulutustiedot viittaavat siihen, että säästö kohoaa lähes 50 prosenttiin.

Suomessa on tuhansittain toimitilakiinteistöjä, teollisuuden tuotantolaitoksia, kerrostaloja ja julkisen sektorin rakennuksia, joissa voidaan saavuttaa 10–50 prosentin säästö energiakustannuksiin taloudellisesti kannattavalla tavalla. Kiinteistön CO2-päästöjä voidaan leikata samalla jopa 90 prosenttia.

Jos ihmiset tietäisivät, he toimisivat

Energiansäästön suoran talousvaikutuksen päälle tulevat lisäksi hyvinvointiin, terveyteen ja ilmastopäästöjen vähentämiseen liittyvät hyödyt. Energiantuotannon, kiinteistöjen ja liikenteen päästöjen hillitseminen energiatehokkaiden teknologioiden avulla pienentää kaupunkien ilmanlaatua heikentävien pienhiukkasten määrää. Myös sisäilman laatu paranee.

Suomen hallitus tekisi suuren palveluksen, jos se kertoisi suomalaisille täsmälleen sen, mitä IEA raporteissaan kertoo. Energiatehokkuus on järkevä sijoitus, joka vaatii poikkeuksellisen vähän yhteiskunnan tukea. Jokaisen kotitalouden, yrityksen, kunnan ja kaupungin kannattaisi selvittää kohteet, joihin sijoitettu tonni tuo kaksi, kolme tai viisi tonnia takaisin.

Ei muuta. Pelkkä tietoisuuden lisääminen olisi arvokas teko kansalaisten, kansantalouden ja ympäristön hyväksi. Sama viesti ministerin tai ministeriön kansliapäällikön suusta on tietenkin painavampi kuin energiatehokkuuspalveluja tarjoavan yrityksen asiakkuusjohtajan suusta.

Miksi takerrumme vanhaan ja vierastamme uutta?

Voi olla, että työ- ja elinkeinoministeriössä mietitään jo samaa. TEM asetti marraskuun alussa uuden työryhmän selvittämään energiankäytön tehostamisen lisätarpeita vuosina 2021–2030. Tähän ryhmään kuuluu suuri joukko osaavia ja arvostettuja virkamiehiä. Asiaa käsitellessä tiedotteessa sanottiin, että EU:n uuteen energiatehokkuusdirektiiviin liittyvä kunnianhimo aiheuttaa Suomelle ison haasteen. Mahdollisuudesta ei puhuttu mitään.

En millään ymmärrä, miksi edistystä pidetään Suomessa niin vaikeana asiana. Miksi täällä puhutaan niin paljon kalliista ja hankalista päästöjen vähentämisen keinoista, mutta niin vähän energiatehokkuudesta, joka ei vähennä kenenkään hyvinvointia vaan parantaa sitä? Miksi takerrumme niin lujasti vanhoihin tapoihin ja vierastamme uusia?

Tällainen ilmaston pelastaminen ei ole ongelma vaan mahdollisuus. Ei pitäisi kysyä, onko meillä varaa energiatehokkaisiin teknologioihin vaan niin, että onko meillä varaa olla tarttumatta niihin.

Kirjoittaja Jerry Pasanen on energiapalveluyhtiö LeaseGreenin asiakkuusjohtaja, joka auttaa yhtiön palvelualojen ja julkisen sektorin asiakkaita menestymään taloudellisesti ja toimimaan vastuullisesti.

Takaisin ylös