Kaukolämpö vai maalämpö

Oikea vastaus on: molemmat. Lämpöpumput pienentävät kiinteistön omistajien kustannuksia ja kaukolämpöyhtiöiden tulevia investointitarpeita.

Kaukolämpö vai maalämpö? Oikea vastaus on sekä että. Monet taloyhtiöt ja toimitilakiinteistöt vaihtavat tulevina vuosina kaukolämmön maalämpöön. Valtaosa pysyy kuitenkin kaukolämmön asiakkaana.

Lämpöpumppu on yksi 2000-luvun tärkeimmistä energia-alan innovaatioista. Ensin pientaloihin tulivat ilmalämpöpumput ja sitten maalämpö. Nyt on suurten kiinteistöjen vuoro. Satojen metrien syvyyteen varastoituneen geoenergian avulla kiinteistöt voivat vähentää kaukolämmön ostotarvetta tai luopua kaukolämmöstä kokonaan.

Lahteen viime vuonna valmistunut ammattikorkeakoulun kampus tuottaa noin 90 prosenttia tarvitsemastaan lämmöstä omalla tontilla, maalämmön ja aurinkosähkön yhdistelmällä. Helsinki-Vantaan lähistöllä sijaitseva logistiikkakeskus STC/GCT irtautui kaukolämmöstä kokonaan viime syksynä, kuten myös Helsingin keskustassa sijaitseva As Oy Mannerheimintie 106.

Maalämpöä hyödyntävät suuret kiinteistöt ovat herättäneet laajaa huomiota niin mediassa kuin kiinteistö- ja energia-aloillakin. TM Rakennusmaailma otsikoi äskettäin julkaistun juttunsa näin: ”Lämpöpumppu kuin ilmaiseksi”. Lehden mukaan taloyhtiö tai toimitilakiinteistön omistaja voi maksaa uuden energiatehokkaan järjestelmän kustannukset sen tuottamilla elinkaarisäästöillä.

Porissa ilmestyvä Satakunnan Kansa kirjoitti puolestaan, että ”energiaremontteja tarjoavat yritykset ovat kaukolämpöyhtiöille armoton kirittäjä”. Saman jutun yhteydessä lehti muistutti, että kiinteistön omistajien kannattaa laittaa jäitä hattuun ennen kuin päätös isosta investoinnista tehdään.

Kaukolämpö on vahva mutta hinta hiertää

Satakunnan Kansan uutisoima kohde Huittisissa on yksi meidän projekteistamme. As Oy Vehnä-Hovin lämmityskustannukset putoavat yli 60 prosenttia ja lämmityksen CO2-päästöt painuvat nollaan. Silti allekirjoitamme kaiken, minkä lehden toimittaja erinomaisessa jutussaan kirjoitti.

Lämmönlähdettä ei pidä vaihtaa kevyin perustein, koska päätöksen vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Ja jos vaihtoon sitten päädytään, kiinteistön omistajan kannattaa varmistaa uuden järjestelmän mitoituksen riittävyys kaikissa tilanteissa. Hankintahinnaltaan halvin ratkaisu on harvoin paras.

Edellä mainitut esimerkit osoittavat, että osa kaukolämmön asiakkaista on selvittänyt vaihtoehtoja ja päätynyt huolellisen harkinnan jälkeen siihen, että maalämpö tarjoaa elinkaarikustannuksiltaan kilpailukykyisen vaihtoehdon kaukolämmölle. Taustalla on kaukolämmön hinnan voimakas nousu 2000-luvun aikana. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaukolämpö kallistui 137 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2018, kun kuluttajahintaindeksi nousi samaan aikaan 30 prosenttia.

Kiinteistön omistajien päätöksiin vaikuttaa myös kasvava tietoisuus ilmastonmuutoksesta. Kaukolämmön tuottajat ovat tehneet hyvää työtä ja lämmöntuotannon päästöt ovat supistuneet selvästi. Monet kiinteistön omistajat toivovat kuitenkin vielä nopeampaa muutosta. Hyvää esimerkkiä näyttää varsinkin Ruotsi, joka on pystynyt painamaan kaukolämmön CO2-päästöt lähes 60 prosenttia pienemmiksi kuin Suomi.

Yksittäisistä esimerkeistä ei voi tehdä kuitenkaan sellaista johtopäätöstä, että maalämpö uhkaisi kaukolämmön valta-asemaa.

Meidän yrityksessä on laskettu, että esimerkiksi Helsingissä korkeintaan joka kolmas taloyhtiö voisi siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön. Vaikka tällaista valtavaa muutosta lähdettäisiin tekemään välittömästi, sen toteuttaminen kestäisi koko 2020-luvun. Lopputuloksena kaukolämmön markkinaosuus olisi edelleen 60–70 prosenttia.

Tänä päivänä kaukolämmön markkinaosuus lienee sen toiminta-alueilla noin 90­–99 prosenttia rakennusneliöiden mukaan tarkasteltuna.

Rakennuttajille kaukolämpö on helppo. Kiinteistön käyttäjäkin arvostaa sen vaivattomuutta ja luotettavuutta. Palvelun tarjoajan ja loppuasiakkaan suhdetta hiertää usein vain hinta. Kaukolämmön hinta nousee todennäköisesti edelleen tulevina vuosina, kun alan tuottajat vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Paineet hinnankorotuksiin kasvoivat äskettäin, kun Suomen hallitus päätti kieltää kivihiilen käytön sähkön ja lämmön tuotannossa.

Maalämmön suosio kasvaa, koska se tarjoaa kiinteistön omistajille teknisesti erinomaisen, kustannustehokkaan ja ilmastoystävällisen vaihtoehdon. Ne kiinteistöt, jotka siirtyvät nyt maalämpöön, pienentävät kaukolämmön tuleviin hinnankorotuksiin liittyvää riskiä. Pitkällä aikavälillä ne maksavat lämmöstään vähemmän kuin kaukolämpöön jäävät naapuritalot.

Maalämmön yleistyminen supistaisi lyhyellä aikavälillä vähitellen kaukolämpöyhtiöiden tuloja. Pitemmällä aikavälillä lämpöpumppujen ja kiinteistötekniikan älykkään ohjauksen hyödyntäminen kiinteistöissä pienentää kuitenkin kaukolämmön investointitarpeita. Huipputehon tarve pienenee. Siirtyminen puhtaampaan kaukolämpöön tapahtuu edullisemmin, jos murroksen toteuttamista tuetaan hyödyntämällä ensin taloudellisesti kannattavimmat toimenpiteet.

Lämmitys sähköistyy ja puhdistuu

Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu geoenergiajärjestelmä on yhtä luotettava lämmönlähde kuin kaukolämpö.

Tekniikan toimintavarmuus on hyvin korkea, ja Suomestakin löytyy erinomaisia alan valmistajia kuten Gebwell ja Oilon. Parasta lämpöpumpuissa on niiden ylivoimainen energiatehokkuus: kun pumpulle syötetään yksi annos sähköä, se tekee kiinteistölle tekniikasta ja olosuhteista riippuen kahdesta neljään yksikköä lämpöä. Lämpöpumppujen kilpailukyky perustuu juuri tähän tehokkuushyötyyn.

Suomalaisen sähkön CO2-päästöt ovat supistuneet viime vuosina hyvää vauhtia. Tämä kehitys jatkuu, kun Olkiluodon kolmas ydinvoimala saadaan vihdoin tuotantoon.

Lämpöpumppuja käyttävät kiinteistöt hyötyvät päästöjen vähentymisestä samalla tavalla kuin muutkin sähkön käyttäjät. Lämpöpumpputekniikkaan siirtyvien rakennusten päästöt lasketaan lähtökohtaisesti Suomen keskimääräisen sähköntuotannon aiheuttamien päästöjen mukaan. Periaate on sama kuin runsaasti julkisuutta saaneilla sähköautoilla.

Jos kiinteistön tai sähköauton omistaja haluaa päästä irti lähes kokonaan aiheuttamistaan päästöistä, vaihtoehtona on sähkön hankinta ydinsähköllä, tuulivoimalla tai aurinkoenergialla tuotetuista lähteistä. Puhtaaseen sähköön kohdistuva kasvava kysyntä kiihdyttää energiajärjestelmän muutosta. Suomalainen lämmitys sähköistyy ja puhdistuu. Yhteiskunnan, kuluttajien ja yritysten kannalta paras tulos syntyy, kun muutoksen tekemiseen osallistuvat sekä energian tuottajat että sen käyttäjät.

Kirjoittaja Tomi Mäkipelto on LeaseGreenin toimitusjohtaja. LeaseGreen on suurten kiinteistöjen ja teollisten prosessien energiatehokkuuteen erikoistunut cleantech-palveluyhtiö.

Takaisin ylös