Tomi Mäkipelto: Energiatehokkuus pitää nostaa hallituksen kärkihankkeiden joukkoon

Tomi Mäkipelto
Harvoilla on varaa polttaa seteleitä, mutta suuri osa suomalaisista kiinteistöistä tuhlaa energiaa samaan tapaan kuin ennenkin.

Tomi Mäkipelto 28.8.2015

Harvoilla on varaa polttaa seteleitä, mutta suuri osa suomalaisista kiinteistöistä tuhlaa energiaa samaan tapaan kuin ennenkin.

Professori Jyri Seppälä epäili muutamia päiviä sitten Helsingin Sanomissa, etteivät energiantuotantoon suuntautuneet asiantuntijat näe energiatehokkuuden potentiaalia yhteiskunnassa. Seppälä on oikeilla jäljillä. Jotkut eivät näe ja jotkut näkevät mutta vasta harvat ryhtyneet tekemään systemaattista työtä energiansäästön hyväksi. Energian tuotanto hallitsee keskustelua, vaikka energiansäästön mahdollisuudet pitäisi katsoa ennen kuin tuotannon tarpeet mitoitetaan.

Sama logiikka toimii myös yritysten ja julkisen sektorin menoja tarkasteltaessa:

Energiansäästö pitää nostaa keinovalikoiman kärkeen, kun valtio ja kunnat leikkaavat menojaan ja yritykset virittelevät tuottavuushyppyjä. Jokaisen kiinteistön omistajan kannattaa hyödyntää energiatehokkuuden mahdollisuudet ensin ja vasta sitten – jos muuta mahdollisuutta ei ole – turvautua kipeämpiin ratkaisuihin.

Energian tuhlaaminen on typerää, koska se tulee kalliiksi. Miksi energian tuhlaus kuitenkin jatkuu ? Miksi löysiä ei ole otettu pois?

Keskeisin syy on tiedon puute. Toinen selitys on investointivarojen puute ja kolmosena tulee ylpeys. Kiinteistöjen omistajat ovat tyypillisesti sitä mieltä, että muualla voi olla korjattavaa mutta oman kiinteistön tekniikka ja säädöt on käyty läpi niin, ettei parannettavaa juuri ole.
Tällainen käsitys ei kestä kriittistä tarkastelua. Talotekniikan asiantuntijat löytävät ikääntyneistä rakennuksista helposti mahdollisuuksia 20 prosentin säästöihin. Uudehkojen toimisto- ja asuinkiinteistöjen energiankulutusta voidaan leikata 10-15 prosenttia investoinneilla, jotka tarjoavat hyvän tuoton kiinteistöjen omistajille.

Oman yrityksemme näkemys perustuu yli viidensadan energiatehokkuushankkeen toteuttamisesta saatuihin kokemuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen Motivan ja aiheeseen perehtyneiden tutkijoiden havainnot ovat samansuuntaisia.

Suomen hallitus selvittää parhaillaan lukuisia yksittäisiä säästökeinoja, joista kukin voisi tyypillisesti johtaa kymmenien miljoonien eurojen säästöihin. Monet muutokset ovat välttämättömiä mutta ne aiheuttavat katkeruutta kansalaisisista, jotka joutuvat luopumaan saavuttamistaan eduistaan.

Kiinteistökannan energiatehokkuuden kehittäminen on hyvin erilainen keino:

Sitä ei tarvitse repiä kenenkään selkänahasta. Edes saavutetut edut eivät ole vaarassa. Taloudellisesti kannattavien energiatehokkuusinvestointien säästöpotentiaali nousee koko maassa miljardeihin euroihin yhden hallituskauden aikana. Julkinen sektori voi säästää satoja miljoonia.

Energiatehokkuushankkeet tarjoavat työtä suomalaisille suunnittelijoille, asentajille ja laitevalmistajille. Energian tuontiriippuvuus pienenee ja omavaraisuus vahvistuu, kun turha kulutus leikataan pois. Näiden syiden vuoksi ehdotan ja toivon, että Juha Sipilän hallitus nostaa energiatehokkuuden tulevien kärkihankkeidensa joukkoon. Energiatodistushankkeen kaltaiseen näpertelyyn ei ole enää varaa.

Energiankäytöstä säästetyt varat voidaan käyttää investointeihin ja uusien innovaatioiden kehittämiseen.
Laajamittainen energiatehokkuustyö parantaa Suomen taloutta nopeammin, voimakkaammin, vähäisemmällä riskillä ja pienemmillä kivuilla kuin monet muut keinot.

Kirjoittaja on kauppatieteen tohtori ja DI, LeaseGreenin toimitusjohtaja ja Energiatehokkuusala ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Takaisin ylös