Tomi Mäkipelto: Näitä säästöjä ei revitä kenenkään selkänahasta

Tomi Mäkipelto
Suomi kypsyttelee kipeitä säästöjä koulutukseen, päivähoitoon ja tutkimukseen. Samaan aikaan maassa tehdään kovaa vauhtia myös sellaisia säästöjä, joita ei tarvitse repiä kenenkään selkänahasta. Edes saavutetut edut eivät ole vaarassa.

Tomi Mäkipelto 17.6.2015

Suomi kypsyttelee kipeitä säästöjä koulutukseen, päivähoitoon ja tutkimukseen. Samaan aikaan maassa tehdään kovaa vauhtia myös sellaisia säästöjä, joita ei tarvitse repiä kenenkään selkänahasta. Edes saavutetut edut eivät ole vaarassa.

Kaunialan sairaala säästää noin 900 000 euroa energiatehokkuuden avulla, Kuortaneen urheiluopisto vielä enemmän. Isku-Yhtymän omistamaan Viisari-kauppakeskukseen tehdään talotekninen investointi, joka tuottaa Iskulle yli miljoonan nettosäästöt investointien elinkaaren aikana.

Kyse ei ole pelkästään säästöistä eikä varsinkaan kurjistamisesta.

Isku tarjoaa uuden talotekniikan avulla paremman sisäilman niin kauppakeskuksen työntekijöille kuin asiakkaillekin. Kaunialan sairaala siirtää resursseja energiankäytöstä hoitotyöhön.

***

Omien kokemusteni perusteella uskallan väittää, että energiatehokkuus on yksi järkevimmistä keinoista yritysten kannattavuuden parantamiseen ja julkisen sektorin kustannusten leikkaamiseen.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan energian säästäminen on kustannustehokkain ratkaisu päästöjen pienentämiseen ja energiaomavaraisuuden vahvistamiseen. Negawatti pitäisi ottaa ensisijaiseksi energiajärjestelmän polttoaineeksi kaikkialla maailmassa.

Negawateissa ei ole mitään muuta vikaa kuin vaatimattomuus. Ne eivät haise, heilu eivätkä säteile. Ne eivät pidä ääntä eivätkä pistä kenenkään silmään. Vaikutusvaltaiset etujärjestöt eivät puhu niiden puolesta.

Mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvin suuret. Energiatehokkuushankkeita valmistelevat asiantuntijat löytävät tyypillisestä suomalaisesta kiinteistöistä varsin helposti 10-20 prosentin säästöpotentiaaleja, jotka voidaan hyödyntää taloudellisesti kannattavilla keinoilla.

Kyse on teknisesti yksinkertaisista asioista kuten automaation modernisoimisesta, ilmanvaihdon lämmön talteenotosta ja älykkäästä ohjauksesta, joiden suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan kuitenkin kovaa osaamista.

***

Suomessa on tuhansia liikekiinteistöjä ja julkisen sektorin rakennuksia, joiden talotekniikkaa ei olla vielä päivitetty nykyaikaan. Tuntuu hurjalta, että ihmisiä irtisanotaan välttämättömien säästöjen nimissä, mutta energian tuhlaus jatkuu ennallaan.

Syyksi mainitaan usein investointivarojen riittämättömyys. Tällainen selitys ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua:

Markkinoilta löytyy järkeviä palvelumalleja, joiden avulla energiatehokkuushankkeet voidaan toteuttaa ilman asiakkaan omien investointivarojen käyttöä. Hankkeen kustannukset maksetaan sen tuottamilla säästöillä.

Kun operaation hyöty lasketaan investointien koko elinkaaren ajalta, sijoitetun pääoman tuotto nousee usein hyvinkin korkeaksi. Negawatit tarjoavat sitä suuremman hyödyn, mitä aiemmin ne otetaan käyttöön. Uusi energiatehokas talotekniikka pienentää kiinteistönhoidon kustannuksia ja nostaa rakennusten arvoa. Korjausvelkakin pienenee, samoin päästöt.

Kiinteistöalan edelläkävijät ovat jo tarttuneet energiatehokkuuden mahdollisuuksiin. Alan läpimurto toteutuu, kun tieto edelläkävijöiden saavutuksista saavuttaa yritysten johtoryhmät, kuntien valtuustosalit ja valtionhallinnon nurkkahuoneet.

 

Kirjoittaja on DI ja kauppatieteen tohtori, joka vaikuttaa energiatehokkuuteen erikoistuneen LeaseGreen Groupin toimitusjohtajana ja Energiatehokkuusala ry:n hallituksen puheenjohtajana.

Takaisin ylös