Kiinteistön omistaja maksaa laskun Suomen energiastrategiasta

Tomi Mäkipelto
Suomen energiastrategia johtaa siihen, että kiinteistöt pysyvät riippuvaisina energiaa tuottavista ja siirtoverkkoja hallitsevista yrityksistä. Valtio säilyttää verotulonsa.

Suomen energiastrategialla on hyvä tarkoitus: ilmaston pelastaminen. Huonoa strategiassa on se, että operaatio tulee kalliimmaksi kuin sen tarvitsisi tulla. Laskun maksavat kiinteistöjen omistajat, eikä heiltä ole kysytty, että sopiiko se heille.

Hallitus julkisti energia- ja ilmastostrategian suuren päivityksen marraskuun lopulla. Uudistettu strategia nojaa varsinkin biopolttoaineiden käytön lisäämiseen. Se on Suomen näkemys siitä, miten EU:n tavoitteet ja velvoitteet hoidetaan vuoteen 2030 mennessä. Hyvin pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta.

Kiinnostavaa Suomen strategiassa on se, että tulevaisuus perustuu energiankäytön lisäämiseen, ei vähentämiseen. Tuontipolttoaineiden, erityisesti öljyn poltto vähenee, mutta keskiössä on ulkomaisten energialähteiden korvaaminen kotimaisilla. Ei energian säästäminen.

Kiinteistön käyttäjät maksavat energiastaan todennäköisesti enemmän kuin aikaisemmin, koska biopolttoaineet eivät ole kilpailukykyisiä, jos niille ei makseta tukea. Energiastrategia johtaa käytännössä siihen, että kiinteistöt pysyvät riippuvaisina energiaa tuottavista ja siirtoverkkoja hallitsevista yrityksistä. Valtio säilyttää verotulonsa.

Kustannustehokkain keino jää käyttämättä

Rakennetun ympäristön energiatehokkuudelle uusi energiastrategia jättää vain vähäisen roolin. Strategian sivulla 35 todetaan, että korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten ”taso on asetettu ja tullaan ylläpitämään kustannusoptimaalisella tasolla”.

Sivulla 41 lisätään, että jatketaan ja voimistetaan ”hyviksi koettujen energiatehokkuustoimien laajamittaista käyttöä kaikilla toimialoilla”, mutta ainoaksi kiinteistöihin viittaavaksi toimenpiteeksi jäävät kuluttajien energianeuvonnan vauhdittaminen ja kansalaisten osallistaminen, mitä ne sitten tarkoittavatkaan. Siinä kaikki.

Maukkain pihvi jää nauttimatta. Suomen hallitus sivuuttaa energiatehokkuuden mahdollisuudet. Kaikkein kustannustehokkain keino jätetään käyttämättä.

Miksi? Luultavasti siksi, että säästetty energia ei ole hallitusta lähellä oleville tahoille niin suuri bisnes kuin se energia, josta yritykset ja kuluttajat maksavat hyvän hinnan.

Rahat mieluummin tuotekehitykseen kuin energiaan

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on nostanut toistuvasti raporteissaan energiatehokkuuden niin sanotuksi ensisijaiseksi polttoaineeksi – näkymättömäksi energianlähteeksi, jonka mahdollisuudet pitäisi aina tutkia ensin.

IEA:n mukaan negawatit eli kiinteistöjen energiatehokkuus on kustannustehokkain keino myös päästöjen vähentämiseen. Biopolttoaineet ovat ilmaston kannalta parempia kuin fossiiliset polttoaineet, mutta päästöjen vähentämisen kustannus kohoaa biopolttoaineiden avulla moninkertaiseksi kiinteistöjen energiankäytön vähentämiseen verrattuna.

Energiatehokkuus tehostaa myös yhteiskunnan taloudellisten resurssien käyttöä. Kun turha energiankäyttö leikataan pois, asuintalojen asukkaiden ostovoima kasvaa ja yrityksille jää enemmän rahaa vaikkapa tuotekehitykseen. Suomen kannattaisi viedä mahdollisimman suuri osa maassa tuotetusta energiasta ulkomaille – niin kuin norjalaiset ja ruotsalaiset tekevät.

Omistajan tuotto nousee korkeaksi

LeaseGreen on toteuttanut lukuisiin suomalaisiin kiinteistöihin niin sanottuja energiasaneerauksia, joissa modernisoidaan kiinteistön automaatiot, ilmanvaihto, lämmönjako ja valaistus. Projekteissa on saavutettu keskimäärin 24 prosentin energiansäästö – sen lisäksi että kiinteistön sisäilmaolosuhteet ovat parantuneet.

Suuri osa näistä hankkeista voidaan toteuttaa niin, ettei yhteiskunnan tukea tarvita lainkaan. Kiinteistön omistajan investointiin sijoittaman pääoman tuotto kohoaa tyypillisissä projekteissa 10-30 prosenttiin. Suomessa on tuhansittain kohteita, joihin energiasaneeraus kannattaisi tehdä saman tien, eivätkä läheskään kaikki kiinteistöjen omistajat tunne tätä mahdollisuutta.

Suomi: lisäämme energiankäyttöä

Otin esille energiatehokkuuden näkökulman esille syksyllä lyhyessä tapaamisessa silloisen työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehnin kanssa. Rehn kiinnostui asiasta, välitti tiedon ministeriön energiaosaston ylijohtajalle Riku Huttuselle, joka puolestaan delegoi asian teollisuusneuvos Timo Ritonummelle.

En osaa arvioida, vaikuttiko aktiivisuuteni millään tavalla Suomen energia- ja ilmastostrategian muotoiluun. Se, mitä voimme nyt lukea strategiatekstin ilmaisuista, ei ole energiatehokkuuden osalta kovinkaan kunnianhimoista.

Hallituksen esittämät politiikkalinjaukset johtavat siihen, että Suomen primäärienergian kulutus olisi noin 418 TWh vuonna 2030 ja energian loppukulutus noin 314 TWh. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maamme energiankäyttö kasvaa nykytasolta yli kymmenen prosenttia.

Ilmastoltaan kylmässä, teollistuneessa ja harvaan asutussa maassa tarvitaan totta kai paljon energiaa. Energiankäyttö saattaa jopa nousta, jos teollisuuden tuotanto kasvaa, eikä se tarkoita energiatehokkuuden heikkenemistä vaan usein päinvastoin.

Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että Suomen hallitus ja virkamiehet olisivat katsoneet aidosti ja huolellisesti kaikki energiatehokkuuden kortit. Lähinaapurista löytyy toinen kylmä ja teollistunut maa, joka suhtautuu asiaan toisella tavalla.

Ruotsi: tehostamme 50 prosenttia

Ruotsin hallitus ilmoitti äskettäin uuden erillisen tavoitteen energiatehokkuudelle. Hallituksen mukaan Ruotsi pyrkii tehostamaan energiankäyttöä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna. Mittarina on energiankulutus suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Ruotsin ja Suomen hallitusten käyttämät muotoilut eivät ole keskenään vertailukelpoisia, ja todellisuudessa maiden väliset erot jäävät luultavasti pienemmiksi kuin mielikuvissa.

Se on kuitenkin selvää, että Ruotsi priorisoi energiatehokkuutta Suomea enemmän, eikä ruotsalaisten näkemys varmastikaan perustu siihen, että he suostuisivat ehdoin tahdoin köyhtymään. Ruotsin hallituksen omin sanoin:

Ett lyckat arbete med energieffektivisering stärker Sveriges konkurrenskraft, minskar miljöpåverkan och skapar många nyttor i samhället.

Kilpailukyky vahvistuu. Ympäristön kuormitus vähenee. Energiankäytön tehostuminen luo lukuisia hyötyjä yhteiskunnalle.

Öljylämmityksestä Ruotsi on päässyt lähes kokonaan eroon. Sähkö ei ole silti loppunut maasta, eikä ruotsalaisten tarvitse palella sen enempää kuin suomalaistenkaan. Suomen hallituksen mielestä öljyn polttaminen talojen lämmittämiseksi on 2030-luvullakin ihan ookoo ratkaisu.

Kirjoittaja Tomi Mäkipelto on LeaseGreenin toimitusjohtaja.

Takaisin ylös