Hiilijalanjälki tulee makkaran ja mersun hintalappuun

Thomas Luther
Suomalaiset palvelut ja tuotteet saavat CO2-vertailuissa suuren kilpailuedun, kun niiden tuotanto järjestetään mahdollisimman vähäpäästöisesti.

Kalifornia paloi marraskuussa. Australia palaa joulukuussa. Meret lämpenevät ja vuoristojen jäätiköt sulavat huolestuttavan nopeasti, nopeammin kuin tutkijat ovat ennustaneet.

Ei ole sellaista hopealuotia, joka voisi pysäyttää tämän kehityksen nopeasti. Tehokkaita ratkaisuja on kuitenkin kymmenittäin. Niiden yhteisvaikutus voi pysäyttää CO2-pitoisuuden kasvun pitkällä aikavälillä ja hillitä maapallon lämpötilan nousua.

Yksi tehokkaimmista mutta vähiten hyödynnetyistä keinoista on informaatio-ohjaus. Kun yrityksessämme pohdittiin tänä syksynä 2020-luvun liiketoimintaympäristön merkittävimpiä muutoksia, CO2 nousi kärkiteemojen joukkoon. Yksi visioistamme on, että 2020-luvun aikana kaikkien tuotteiden ja palveluiden hintalappuun tulee merkintä niiden päästöistä.

Hiilijalanjäljestä tulee yhtä arkinen asia kuin tieto makkaran laktoosittomuudesta on tänä päivänä. Kuluttaja voi makkaraa, maitoa ja porkkanoita ostaessaan verrata helposti, miten hänen valintansa vaikuttaa. CO2-data alkaa kulkea myös kemikaalien, betonin, paperin ja teräksen mukana. Voimme tehdä tietoon perustuvia vastuullisia päätöksiä, olemmepa sitten hankkimassa henkilöautoa tai ostamassa kymmeniä tuhansia tonneja terästä laivaa varten.

Helpompi kuin verot tai tullit

Päästötietojen mittaamiseen ja julkaisemiseen velvoittava lainsäädäntö olisi markkinaehtoinen ratkaisu, joka tukisi EU:n päästökaupan ja kansallisten veroratkaisujen tavoitteita. Tällaisen muutoksen läpivienti olisi poliittisesti helpompaa kuin esimerkiksi uusien haittaverojen käyttöönotto tai entisten verojen kiristäminen, hiilitulleista puhumattakaan.

Suomalaiset yritykset saavat tästä muutoksesta tärkeän kilpailuedun, kun ryhdymme vähentämään liiketoiminnan päästöjä entistä päättäväisemmin.

Lähellä tuotettujen palveluiden ja tuotteiden kilpailukyky vahvistuu, kun niiden tuotanto järjestetään mahdollisimman vähäpäästöisesti. Tämä hyödyttää mm. suomalaista elintarvike-, metsä- ja terästeollisuutta, koska niiden energiatehokkuus kuuluu jo nyt maailman parhaimmistoon. Tuotannon prosessien ja kiinteistöjen lämmityksen sähköistäminen vähentää päästöjä. 2020-luvulla suomalaisen sähkön päästöt vähenevät nopeasti, kun Olkiluoto 3 käynnistyy ja tuulienergian tuotanto kasvaa voimakkaasti.

CO2 mullistaa yritysten johtamisen

Fossiilisten polttoaineiden käyttö pitää lopettaa niin nopeasti kuin mahdollista. Se mikä saattaa näyttää vielä halvalta, ei ole välttämättä sitä enää viiden vuoden kuluttua. Ympäristön kannalta vastuullinen yritystoiminta on myös viisasta riskienhallintaa.

CO2-tieto tulee 2020-luvulla mukaan kaikkeen johtamiseen, koska yritykset näkevät muutoksessa sekä riskin että mahdollisuuden. Hiilijalanjäljestä tulee tuotteiden ja palveluiden suunnittelun ja tuotannon keskeinen lähtökohta, yhdessä taloudellisen tehokkuuden kanssa. CO2 mullistaa toimitusketjuja, vaikuttaa sijaintipäätöksiin ja muuttaa vastuullisten yritysten johtamista.

Pidän mahdollisena, että lähitulevaisuudessa esimerkiksi 20–30 prosenttia suurten yritysten toimitusjohtajien tulospalkkiosta maksetaan sen perusteella, miten he ovat onnistuneet vähentämään yrityksensä päästöjä.

Yritykset olivat pääosassa, kun maapallon ilmakehän tasapaino rikottiin, ja yritysten pitää tarttua aktiiviseen rooliin myös sotkun siivoamisessa. Yritykset pystyvät muuttamaan toimintaansa nopeammin kuin valtio tai kunnat, kunhan talouselämää ohjataan viisaasti ja pitkäjänteisesti.

Kirjoittaja Thomas Luther on LeaseGreenin toimitusjohtaja. LeaseGreen on suurten kiinteistöjen ja teollisten prosessien energiatehokkuuteen erikoistunut cleantech-palveluyhtiö.

Takaisin ylös