Energiatehokkuus on parempi kuin energiansäästö

Tomi Mäkipelto
Energiansäästö on liian usein sitä, että huoltomies vain säätää ilmanvaihtoa pienemmälle.

Tomi Mäkipelto 8.10.2016

Maanantaina alkaa Energiansäästöviikko. Motivan kampanjaan osallistuu lähes 300 yritystä. Tämä on hyvä asia, mutta mukaan mahtuisi enemmänkin firmoja. Vuoden jokainen päivä voisi olla energiansäästöpäivä.

Vielä parempaa olisi, jos tarkentaisimme hieman sitä, mitä tavoittelemme. Kun keskustelen ammattimaisten kiinteistönomistajien kanssa, sanon heille usein että energiatehokkuus on vielä parempi kuin energiansäästö.

Energiansäästön ongelmana on tämä mielikuva:

Huoltomies menee lämmönjakohuoneeseen ja ruuvaa talon lämpöjä pienemmälle. Kohta kaikilla on kylmä. Ikäihmiset soittavat isännöitsijälle, joka ummistaa korvansa ja torjuu puhelut.

Aika monet suomalaiset ovat sitä mieltä, ettei tuollainen energiansäästö ei ole heidän juttunsa. Ymmärrän heitä hyvin. Ei ole minunkaan. Sellainen energiansäästö, joka perustuu vain tilojen lämpötilan alentamiseen, ei ole kovin älykästä. Energian säästäminen pelkästään ilmanvaihtoa pienentämällä on yksinkertaisesti typerää.

Energiatehokkuus on järjenkäyttöä

Energiatehokkuus on ihan toinen asia. Se on ajattelutapa ja periaate, joka perustuu kiinteistön energiankäytön järkeistämiseen.

Energiatehokkuus lähtee liikkeelle kiinteistön sisätilojen ilmanvaihdon ja lämmityksen huolellisesta suunnittelusta, jotta kiinteistön työntekijöillä olisi mahdollisimman hyvät olosuhteet. Se on lähtökohta numero yksi. Sen jälkeen katsotaan, millaisilla teknisillä ratkaisuilla tavoitteet saavutetaan, mitä säädetään, mitä korjataan, mitä uudistetaan ja mihin investoidaan.

Energiansäästö ei ole energiatehokkuuden itsetarkoitus vaan järkevän toiminnan looginen seuraus. Kun työ tehdään fiksusti suunnittelusta toteutukseen, investointien tuotto nousee yleensä korkeaksi. Tässä muutamia tuoreita esimerkkejä:

Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevan suuren toimistokiinteistön energiakulut ovat pudonneet 30 % tänä vuonna. Kiinteistössä viime syksynä toteutetun energiatehokkuusprojektin ennustetaan tarjoavan omistajan investoinneille yli 19 % tuoton.

Tampereella toimivan logistiikkakiinteistön tavoitteena on yli 10 % tuotto energiatehokkuuteen sijoitetulle pääomalle. Lahtelaisen liikuntakeskuksen säästöjen arvioidaan kohoavan 1,4 miljoonaan euroon investointien elinkaarena.

Kiinteistössä jopa satoja toimenpiteitä

Projektien suunnittelijat ja kiinteistöjen omistajat ovat tehneet hyvää yhteistyötä, jotta tällaisiin tuloksiin on voitu päästä. Kiinteistössä on tehty jopa satoja yksittäisiä toimenpiteitä. Ilmanvaihtokoneita modernisoidaan, lämmön talteenottoa parannetaan, hiilidioksidi- ja läsnäoloantureita asennetaan, valaisimia vaihdetaan, vedenkulutusta hillitään, automaatio modernisoidaan ja kiinteistö kytketään esineiden internetiin.

Rautaa siis vaihdetaan ja älyä lisätään. Usein koko kiinteistön ajotapa muutetaan. Lisäetuja voidaan saavuttaa aikatauluttamalla samaan projektiin myös tilamuutokset tai jopa lämmitysmuodon vaihto.

Liian hyvää ollakseen totta? Ei, vaan täysin looginen seuraus nykytekniikan tehokkuudesta. 1900-luvun lopun eri vuosikymmenillä asennetut ja usein heikosti yhteensopivat laitteet eivät voi pärjätä 2010-luvun teknologialle, jota ohjataan älykkäästi.

Energiatehokkuus on rahoituksen resurssi

Vanhoissa kiinteistöissä ei ole mitään vikaa, päinvastoin. Niiden korjaamiseen liittyy kiinnostava potentiaali.

Energiatehokkuusinvestoinnin kuukausikustannukset jäävät usein pienemmäksi kuin summa, jonka kiinteistön omistaja säästää joka kuukausi. Energiatehokkuus on resurssi, jolla rahoitetaan paremmat olosuhteet, pienemmät hoitokulut ja matalammat päästöt.

Riippuvuus energian ostoista pienenee. Energian markkina- ja siirtohintoihin liittyvät riskit pienenevät. Korjausvelka pienenee, vuokrattavuus paranee ja kiinteistön arvo nousee.

Ammattimaiset kiinteistöjen omistajat ymmärtävät hyvin energiatehokkuuden matematiikkaa.

Sama malli sopisi hyvin myös huonokuntoisten julkisten rakennusten saneerauksiin. Jos me laitamme toimistot kuntoon, meidän pitäisi huolehtia myös kouluista ja päiväkodeista.

Tomi Mäkipelto

Toimitusjohtaja, LeaseGreen Group Oy

(Teksti on julkaistu aiemmin myös Kiinteistö-uutisten blogissa.)

Takaisin ylös