Hyvä tarkoitus, monimutkainen todellisuus
Kukaan tuskin vastustaa tavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa tai ympäristönsuojelua. Nämä ovat yhteisiä haasteita, jotka vaativat yhteisiä ratkaisuja. EU:n sääntely ulottuu yhä syvemmälle arjen ja teollisuuden yksityiskohtiin. Se, mikä ennen oli yritysten ja jäsenmaiden päätösvaltaa, määritellään nyt asetuksin ja direktiivein Brysselistä käsin.
Yksi konkreettinen esimerkki sääntelyn haasteista on EU:n F-kaasuasetus. Tavoitteet ovat oikeita – kuten ilmastopäästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen – mutta keinot ovat usein liian kapeita ja aikataulut epärealistisia.
Asetus pakottaa yritykset luopumaan toimivista ja tehokkaista kylmäjärjestelmistä, vaikka kestäviä ja kustannustehokkaita vaihtoehtoja ei ole vielä saatavilla. Ilmastoa lämmittävien kylmäaineiden rajoittaminen on tärkeää, mutta sääntelyn tiukkuus ja nopeus uhkaavat käytännön toteutusta.
Yritykset joutuvat vaihtamaan toimivia ja energiatehokkaita järjestelmiä ennen kuin kestäviä vaihtoehtoja on saatavilla – ja kustannukset kasvavat ilman, että ympäristö hyötyy merkittävästi.
Energiadirektiivit ja tehokkuuden näennäisyys
Sama ilmiö näkyy uusissa energiatehokkuusdirektiiveissä. Niissä määrätään laajoja raportointi- ja auditointivelvoitteita, jotka lisäävät hallinnollista taakkaa, mutta eivät välttämättä vähennä energiankulutusta.
Paperilla saavutetaan tehokkuusparannuksia, mutta todellisuudessa resursseja kuluu enemmän raportointiin kuin itse säästötoimiin.
Tämä on esimerkki siitä, miten hyvä tarkoitus voi kääntyä itseään vastaan.
Mallioppilas, joka jää yksin luokkaan
EU haluaa toimia globaalina suunnannäyttäjänä ilmastonmuutoksen ja ympäristönsuojelun saralla – ja usein toimii. Tässä on kuitenkin suuri riski. Kun Eurooppa kiristää sääntöjään, muut suuret taloudet, kuten Yhdysvallat ja Kiina, etenevät pragmaattisemmin ja joustavammin.
Tämä ero luo Euroopalle kilpailukykyongelman. Vaikka tiukka sääntely tekee eurooppalaisista yrityksistä vastuullisempia, se tekee niistä myös kalliimpia ja hitaampia verrattuna kilpailijoihinsa. Tämän seurauksena osaamista ja investointeja siirtyy maihin, joissa toimintaympäristö on vapaampi ja yritysten on helpompi menestyä.
Euroopan mallioppilas-mentaliteetti saattaa lopulta johtaa siihen, että se jää yksin, kun maailma etenee eri suuntaan.
Pragmaattisuus on kilpailukyvyn ydin
Sääntelyllä on tärkeä rooli, mutta sen pitäisi keskittyä tavoitteisiin. Käytännön tasolla vaikuttavimmat ratkaisut syntyvät silloin, kun päätöksiä tehdään taloudellisuuden, teknisen toimivuuden ja kokonaisuuden näkökulmasta.
LeaseGreenin lähestymistapa kiteyttää tämän pragmatismin ytimen: tarkastelemme energiatehokkuutta todellisten vaikutusten kautta. Mikä toimii? Mikä maksaa? Mikä tuo aidosti hyötyä sekä ympäristölle että omistajalle? Kun ratkaisut ovat järkeviä ja toteuttamiskelpoisia, ne myös pysyvät käytössä ja tuottavat tulosta pitkällä aikavälillä.Tämä on se ajattelutapa, jota Euroopan päätöksenteossakin tarvittaisiin enemmän – vähemmän sääntelyä yksityiskohdista, enemmän ymmärrystä siitä, miten tavoitteet todella saavutetaan.
KIRJOITTAJA
Jere Kilpi, johtaja, kaupalliset ratkaisut
Johtaja, kaupalliset ratkaisut
+358 40 451 3976
jere.kilpi@leasegreen.com
